Jäämeren rata ehdittiin jo kuopata, mutta nyt se tulee sittenkin – Ruotsin kautta

Suomen edellinen hallitus selvitti mahdollisuutta rakentaa rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Selvitystyön lopputulos oli selkeä: tällä linjauksella niin sanottu Jäämeren rata ei olisi kannattava.

Uudessa hallitusohjelmassa Jäämeren radasta ei puhuta mitään. Mutta eräänlainen Jäämeren rata siihen sisältyy: hallitusohjelmassa mainittu Kemi–Haaparanta-rataosuuden sähköistäminen avaa tavara- ja matkustajaliikenteelle ratayhteyden Norjan Narvikiin, Pohjoisen jäämeren partaalle.

Kemi–Haaparanta-välin sähköistämisellä on nimenomaan tarkoitus korvata kariutunut raideyhteys ja vastata niihin tarpeisiin, joita varten Jäämeren rataa suunniteltiin, vahvistaa keskustan kansanedustaja Anne Kalmari, joka oli hallitusneuvotteluissa liikenneverkon kehittämistä pohtineessa työryhmässä.

– Yhteys on merkittävä, ja rehellisyyden nimissä on sanottava, että tällä hallituskaudella ei ole tarkoitus aloittaa muita Jäämeren rataan liittyviä rautatiehankkeita.

Kun Jäämeren rataa alettiin hahmotella, linjattiin sille neljä erilaista reittivaihtoehtoa. Niissä radan päätepisteinä olivat Tromssa, Narvik tai Kirkkoniemi Norjassa tai Murmansk Venäjällä.

Alkuperäisissä reittiselvityksissä todettiin, että Kemistä on Haaparannan kautta miltei valmis raideyhteys Narvikiin Norjaan. Rata pitäisi vain sähköistää niiltä osin, joilta sähkö vielä puuttuu. Se olisi myös kustannuksiltaan halvin vaihtoehto.

Kun yhteys nyt sähköistetään, avautuu Suomesta käyttökelpoinen raideyhteys Tornion ja Haaparannan kautta Kiirunaan ja siitä edelleen tärkeää malminkuljetusreittiä pitkin Narvikin satamaan Norjaan. Se sijaitsee Norjanmeren rannalla Pohjoisen jäämeren naapurissa.

Jäämeren radan tarpeellisuutta on perusteltu Barentsin alueen ja Koillisväylän kasvavilla kuljetustarpeilla, tarpeella vähentää kumipyöräliikennettä ja sillä, että sen avulla Suomi kytkeytyisi osaksi kansainvälisiä kuljetusreittejä. Radalla on nähty myös merkittävää matkailupotentiaalia.

Kemi–Narvik-linja ei ainakaan suoraan vastaa kaikkiin tarpeisiin, sillä tsaarinaikaan rakennettujen Suomen rautateiden raideleveys on suurempi kuin Ruotsin ja Norjan raiteiden. Siitä, millaista valmiutta Ruotsilla ja Norjalla on rakentaa radalle esimerkiksi kaksoiskiskoja, ei toistaiseksi ole selvyyttä. Kiirunan ja Narvikin väliselle osuudelle olisi rakennettava myös ohituspaikkoja.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan Kemi–Haaparanta-radan sähköistämisellä kuitenkin avataan yhteys rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja Jäämerelle.

Visioissa on, että Suomi voisi tulevaisuudessa kasvattaa rooliaan raideliikenteen kauttakulkumaana etenkin, jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu.

Kun valtio hylkäsi Jäämeren rata -hankkeen Rovaniemi–Kirkkoniemi-väliltä, alkoi Lapin liitto viedä hanketta eteenpäin omin päin. Hankkeen puuhamieheksi värvättiin Tallinnan junatunnelia puuhaava Peter Vesterbacka ja hänen FinEstBayArea Development -yhtiönsä.

Yhtiön mukaan Kemistä Narvikiin syntyvä rautatieyhteys ei muuta heidän suunnitelmiaan.

– Olemme iloisia, että Kemin rautatie sähköistetään. Se osoittaa, että raideliikenteen kehittämiselle on tarvetta, sanoo FinEstBayArea Developmentin Kustaa Valtonen.

Valtosen mukaan ei ole odotettavissa, että rahtiliikenne alkaisi suuressa mitassa kulkea Kemin ja Narvikin väliä. Tähän on useita syitä, esimerkiksi se, että Kiirunan ja Narvikin välinen rataosuus on jo nyt ruuhkainen. Ratahankkeita ei hänen mielestään voi rakentaa nykyisten tavaraliikennemäärien perusteella, vaan ne täytyy suunnitella tulevien kansainvälisten tavaravirtojen mukaan.

Tavaraliikennettäkin merkittävämmäksi on Valtosen mukaan nousemassa henkilöliikenne.

– Suurin komponentti meillä tulee olemaan turismi, suomalaiset ja norjalaiset turistit.

Jäämeren radan linjaaminen Rovaniemi–Kirkkoniemi-välille on saanut tiukkaa kritiikkiä alueen saamelaisilta. Saamelaiskäräjät katsoi hankkeen vaarantavan koko saamelaiskulttuurin alueella, ja lisäksi saamelaisyhteisö on katsonut joutuneensa sivuutetuksi hankkeen valmistelussa.

Valtosen mukaan yhtiön omat hankeselvitykset valmistuvat syksyksi, jolloin myös ongelmiin otetaan kantaa.

– Silloin on enemmän pohjaa käydä julkista keskustelua, hän sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .