Jeanne Lenzer paljasti lääketeollisuuden syövän, ja siksi lääkeyhtiöt vihaavat häntä kuin ruttoa

Väärinkäytösten paljastaja sai tarpeekseen kolmen vuosikymmenen työn jälkeen.

Jeanne Lenzer, 67, eli hullun lapsuuden.

Jos Lenzer menisi yksityiskohtiin, ei haastattelunauhurissa hänen mukaansa riittäisi tilaa. Pitää siis tiivistää: alkoholisti-isä, perheväkivaltaa, köyhyyttä, jatkuvaa muuttamista... Kokemukset synnyttivät New Yorkin ei-niin-prameilla alueilla varttuneessa Lenzerissä halun auttaa heikkoja.

– Se on ollut elämäni teema. Luulen, että moni muukin valitsee uransa varhaisten kokemustensa perusteella – kenties tiedostamattaan, Lenzer sanoo.

Lapsena Lenzerin esikuva oli Clarence Darrow, amerikkalainen puolustusasianajaja, joka tuli kuuluisaksi pelastettuaan syytettyjä ”varmalta kuolemantuomiolta”.

Lenzeristä ei tullut asianajajaa vaan apulaislääkäri. Työ perusterveydenhuollossa oli palkitsevaa. Mikään ei tuntunut Lenzeristä hienommalta kuin diabeettisen shokin tai astmakohtauksen saaneen lapsen pelastaminen.

Lenzer toimi ammatissa vuosia: kirjoitti reseptejä, teki diagnooseja ja kulki ambulanssin kyydissä ensihoidossa. Sitten hänen mieleensä jysähti kammottava oivallus.

– Monen potilaan kohdalla emme pystyneet auttamaan vaan vain heikensimme hänen oloaan.

Siksi Jeanne Lenzerista tuli tutkiva journalisti.

 

Lenzer istuu aurinkoisena syyspäivänä helsinkiläishotellin terassilla ja korottaa ääntään niin, että se peittää viereisen meren huminan.

Lenzer kertoo suhteellisen tavallisista rytmihäiriöistä kärsineistä potilaista, joita hoidettiin rutiininomaisesti lidokaiini-lääkityksellä. Myöhemmin selvisi, että lääkkeet aiheuttivat toisenlaisia, hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Ongelma pysyi piilossa yli vuosikymmenen, koska vaikutusta ei hoksattu tutkia. Lääkkeiden vuoksi potilaalla oli 3,6-kertainen mahdollisuus kuolla rytmihäiriöön.

Lenzer kertoo kurkkukipua valittaneista potilaista, joista jokaiselle määrättiin antibiootteja. Lenzerin tutkimusten mukaan näin päästiin eroon kurkkukivusta mutta aiheutettiin lukuisia kuolemia penisilliiniallergian takia.

Ja apulaislääkärin vastaanotosta, jossa saatettiin tavata viittätoista eri lääkettä käyttävää potilasta vartin ajan. Aika kului vakuutusasioiden läpikäymiseen – lääkkeiden rinnakkaiskäyttöön liittyviä riskejä ei edes yritetty kartoittaa.

– Älä ymmärrä väärin, esimerkiksi penisilliini on mahtava lääke, todellinen hengenpelastaja. Mutta sitä ei pidä tyrkyttää kaikille ja kaikkeen, Lenzer sanoo.

– Sellainen paine tulee kuitenkin lääkeyhtiöistä. He haluavat, että lääkkeet ovat kuin purukumia: tuote, jota myydään jokaiselle.

 

Lenzerin mukaan länsimaiden medikalisaatio, yhteiskunnan lääketieteellistyminen, on johtanut valtavaan ihmiskokeeseen, jonka seurauksia kukaan ei osaa arvioida. Yhä useampi käyttää lääkkeitä. Yhä useampi diagnosoidaan sairaaksi tai ainakin riskiryhmään kuuluvaksi, joten hänelle tarjotaan lääkettä tai lääketieteellistä hoitoa.

Tulokset ovat kyseenalaisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa naisten keskimääräinen elinikä on alkanut lyhentyä ensimmäistä kertaa historiassa.

– Jos lääkkeet olisivat niin hyviä kuin mainostetaan, elinikä ei voisi lyhentyä.

Lisäksi pieleen menneet lääkitykset ja tarpeettomat hoidot ovat lisääntyneet.

 

Viimeksi Lenzer keskittyi kehoon asennettaviin lääketieteellisiin laitteisiin ja istutteisiin. Kirjassa The Danger Within Us hän selvitti, että laitteet saavat myyntiluvan paljon heppoisempien tutkimusten jälkeen kuin lääkkeet.

Sen vuoksi on tehty karmeita virheitä. Esimerkiksi amerikkalaiselle palomiehelle asennettiin epilepsiakohtauksia hillinnyt sähkölaite, joka alkoi aiheuttaa miehelle sydämenpysähdyksen kolmen minuutin välein.

Tunnetumpi tapaus ovat naisten sterilisaatioimplantit, joita on poistettu kipujen ja oireiden takia kymmeniltätuhansilta, mukaan lukien yli sadalta suomalaiselta.

 

Lenzerin tutkimukset ovat saaneet lääketeollisuuden hänen kimppuunsa.

Lenzer muistelee, kuinka sai lääkeyhtiö Eli Lillyn tutkijoilta salaisen raportin, jonka mukaan mielialalääke Prozacista ei ole merkittävää hyötyä ja se aiheuttaa itsetuhoisuutta. Lenzer uutisoi asiasta maailman luetuimpiin lääketieteellisiin julkaisuihin kuuluvassa British Medical Journalissa mutta ei suostunut paljastamaan lähdettään.

Seurauksena oli lokakampanja, jossa lääkeyhtiö muun muassa osti toimittajaa mustamaalaavat koko sivun mainokset New York Timesista ja Washington Postista. Mainoksissa esitettiin Lenzerin mukaan virheellisiä väittämiä, joita vastaan hänellä ei ollut rahaa puolustautua.

 

Nykyisin Lenzer on yksi lääketeollisuuden eniten vihaamista ihmisistä. Hänen ystävänsä ihmettelevät, mikä on saanut Lenzerin jatkamaan raportointiaan.

Hän olisi tienannut paljon enemmän apulaislääkärinä. Kirjan kirjoittaminen oli Lenzerin mukaan tappiollinen projekti, kunnes hän sai pienen korvauksen siihen liittyvistä kuvausoikeuksista.

– Olen oppinut elämään köyhänä ja onnellisena, Lenzer huokaa.

– Mutta jos joku suomalainen aikoo ruveta tutkimaan näitä asioita, voin vinkata, että hänellä on oltava Kevlar-puku ja teräspallit. Sinua potkitaan munille ja lujaa!

Hänen motiivinsa on ollut ”pienen ihmisen puolustaminen”. Lenzer kokee, että riippumattomasti tuotettu lääketieteellinen tieto on jatkuvasti tärkeämpää. Isoilla lääkeyrityksillä on jo enemmän valtaa ihmisten elämään kuin suurella osalla maailman hallituksista.

 

Nyt Lenzer on saanut kyllikseen. Hän kiertää vielä puhumassa lääketieteellisissä tapahtumissa, mutta uusia paljastuksia ei ole enää tulossa. Ei, vaikka Lenzer saa jatkuvasti vinkkejä asioista, ”joita olisi syytä pöyhiä”.

Hän sanoo olevansa sovinnollinen ihminen, joka ahdistuu haastatellessaan kiukkuisia ihmisiä. Lisäksi ”hankalan naisen” maineen takia työ on vaikeutunut entisestään.

– Haastateltavat eivät vastaa enää soittoihini. Eivät, vaikka esimieheni olisi sopinut haastattelusta heidän kanssaan, Lenzer sanoo.

Sitten hän hiljenee hetkeksi ja antaa katseensa kiertää rantamaisemissa. Pian Lenzerin silmiin syttyy jälleen pilke.

– Yhtä asiaa pitäisi vielä tutkia. Kuvantamiseen liittyy kaikenlaista: PET-kuvaus, tietokonetomografia, röntgen... Onko kukaan selvittänyt niiden haittavaikutuksia?

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .