Kiinteistövero rankaisee tyhjenevää maaseutua

Veroa on maksettava, vaikka kiinteistöllä ei olisi käyttö- tai markkina-arvoa.

Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen ensi vuonna sovellettavien kiinteistöverojen ylä- ja alarajojen korottamisesta.

Luonnoksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veron vaihteluväliksi esitetään jatkossa 1,03–2 prosenttia, kun rajat ovat tällä hetkellä 0,93–1,80 prosenttia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron haarukaksi puolestaan nostettaisiin 0,45–1 prosenttia, kun nykyiset rajat ovat 0,41–0,90 prosenttia.

Esitetyillä rajoilla kiinteistöveron alaraja nousisi joka tapauksessa, ja kuntien olisi mahdollista nostaa myös veron ylärajaa.

Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreen raportin mukaan Suomen runsaasta miljoonasta omakotitalosta yli puolet sijaitsee väestökatoalueilla. Näillä alueilla on kyseenalaista, kannattaako osaa asunnoista enää korjata, koska korjauskustannukset nousevat asunnon markkina-arvoa korkeammiksi.

Rakennuksen käyttöarvo lähestyy nollaa, kun rakennus vähitellen muuttuu asumiskelvottomaksi. Taantuvilla alueilla myös markkina-arvot voivat olla hyvin alhaisia, koska ostajia ei välttämättä löydy.

Kiinteistöveroa ei kuitenkaan voi välttää, vaikka kiinteistöllä ei olisi sen paremmin käyttö- kuin markkina-arvoakaan.

Kiinteistö koostuu rakennuksista ja niiden maapohjasta. Vaikka rakennukset olisi purettu, lankeaa vero maksettavaksi vähintään maapohjasta.

Rakennusten verotusarvo määritellään rakennuksen arvioitujen rakennuskustannusten mukaan, toisin sanoen sen mukaan, kuinka paljon vastaavan rakennuksen rakentaminen nyt maksaisi. Siten pystyssä oleva rakennus ei voi muuttua verotuksessa arvottomaksi, vaikka sillä ei markkina-arvoa olisikaan.

Maapohjan verotusarvo puolestaan määräytyy markkina-arvon mukaan. Maapohjan arvoksi lasketaan alhaisimmillaan yksi euro neliömetriltä, jolloin verotusarvoksi muodostuu 75 senttiä neliömetriltä.

Rakennuskustannuksista voidaan myöntää enimmillään 70 prosenttia ikäalennusta. Valtiovarainministeriön mukaan veron määrä jää alle 20 euron perintärajan vain poikkeustapauksissa.

Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan on vaikeaa muodostaa tarkkaa kuvaa siitä, kuinka paljon Suomessa on rapistuvia ja vähitellen arvottomiksi muuttuvia kiinteistöjä.

Kun ihmiset muuttavat taantuvilta seuduilta kasvukeskuksiin, taakse jää pahimmassa tapauksessa kiinteistö, joka ei mene kaupaksi ja jonka rakennuksia ei kannata kunnostaa, mutta josta verot juoksevat.

Kiinteistöjä saatetaan käyttää jonkin aikaa esimerkiksi vapaa-ajan asuntoina.

Hyvänä asiana Brotherus näkee sen, että kiinteistövero on prosentuaalisesti verrattain pieni.

– Olennaista olisi, että vero heijastaisi mahdollisimman nopeasti kiinteistöjen arvoa, Brotherus sanoo.

Kiinteistöverojärjestelmää uudistetaan parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla suuntaan, joka ottaisi hintamuutokset nopeammin huomioon.

Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa piti kerätä yhteensä 100 miljoonaa euroa aiempaa enemmän neljän vuoden aikana, 25 miljoonaa euroa kunakin vuonna. Kerättävä summa on kuitenkin nousemassa jo 175 miljoonaan. Syynä on varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen, jonka hallitus korvaa kunnille korottamalla kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja.

Kiinteistöveron suuruudesta kunnassa päättää kunnanvaltuusto valtiovarainministeriön antamissa raameissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.