Kolumni: Älä pilaa lomaasi ajattelemalla lomaasi

Loma. Vihdoinkin aikaa tehdä suursiivous, hankkiutua eroon ylimääräisestä tavarasta, myydä vanha auto, hankkia ilmastointilaite, remontoida mökillä, ottaa rennosti mökillä, ottaa rennosti auringon alla, ottaa rennosti kotona, nukkua pitkään, käydä maauimalassa, tanssimassa, keilaamassa, ulkomaanmatkalla, kylpylässä, sellaisessa kelluntatankissa, josta oli juttua joskus jossakin lehdessä, ja siskon naapurin parturin taulunpaljastajaisissakin.

Loman loppu. En pessyt uunia, vieläkään, enkä ikkunoita, en siivonnut jääkaapin takaa enkä kierrättänyt vanhoja kirjoja, en huonekaluja, en vaatteitakaan. En päässyt maauimalaan enkä vaeltamaan, en jaksanut mennä kohottamaan maljaa ystäväni uuden asunnon kunniaksi, en muistanut kokeilla uusia reseptejä, en viitsinyt käydä saaristossa, en edes elokuvissa, eikä unikaan maittanut, vaikka luulin nousevani sängystä vasta iltapäivällä.

Kuten moni, minäkin olen pilannut lomani ajattelemalla lomaani, kaikkea sitä, mitä minun täytyisi lomani aikana tehdä. Olen ottanut paineita siitä, etten ole osannut olla tarpeeksi ”rento”, etten ole riittävästi ladannut akkuja, etten ehtinyt käydä moikkaamassa rakasta lapsuudenystävääni, etten saanut edes katsottua lentolippuja kohteeseen, jossa olen aina halunnut käydä, etten jalallanikaan astunut kellarikomerooni katsomaan sitä tavaraa, joka minun piti antaa eteenpäin.

En elänyt huolella laaditun, rentouttavaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti, ja nyt kallisarvoinen loma-aikani on käymässä vähiin, enkä siksi palaa töihin kovinkaan levollisin mielin, kuuluu tuttu ajatuksenjuoksu.

Lomasuunnitelma, siitä kiinni pitäminen ja lomani ajattelu on pahinta, mitä olen kesälomallani tehnyt. Se on johtanut vuosi toisensa jälkeen siihen, että olen pakottanut itseni ”nauttimaan lomasta” siksi, että ”kohtahan se on jo ohitse”. Jos en ole halunnut toteuttaa suunnitelmani jotakin kohtaa, olen kysynyt itseltäni (ennen matkaanlähtöä esimerkiksi): Milloin sitten, ellen lomalla?

Koska ymmärsin suorittaneeni lomaa, minulla oli kuluvaksi kesäksi yksi suunnitelma: olla vain, vailla lomasuunnitelmaa. Jos minkäänlaista aikataulua ei ole, ei ole myöskään stressiä sen toteuttamisesta, järkeilin. En vielä osaa sanoa, olenko lomani loputtua yhtään sen rentoutuneempi kuin aiemmin, mutta sen verran tiedän kertoa, että kerrankin lomasuunnitelmani on toteutumassa. Se on paljon sanottu.

Kolumnisti on kirjailija ja tohtoriopiskelija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .