Rosa Liksomin kolumni: Hiljainen perhe suljetusta yhteisöstä

Lähestymisyritykseni torjuttiin kohteliaan tylysti, kirjoittaa Rosa Liksom.

Matkustin Empire Builder -junassa halki USA:n. Osavaltio toisensa jälkeen jäi jälkeeni ennen kuin juna sukelsi leppoisasti Pennsylvaniaan. Junan jarrut kirkaisivat, ja pysähdyimme pompaten Yorkin asemalle.

Katselin junaan nousevia Pieni talo preerialla -tyyliin pukeutuneita matkalaisia ihmeissäni makuuvaununi ikkunasta. He ovat amisseja, sanoi makuuvaununi ovella seisonut pitkähiuksinen junaisäntä Robert.

– Tämän sortin uskovaisia meillä on parisataatuhatta. He ovat jättäytyneet 1800-luvulle, Robert kertoi.

– He asustelevat suljetuissa yhteisöissä Pennsylvaniassa, Ohiossa ja Indianassa. He eivät käytä sähkölaitteita ja tuottavat itse kaiken mitä syövät. Ehkäisy ja muun maailman asioihin puuttuminen on kielletty.

Robert kertoi, että Yorkissa on amissiyhteisön ylläpitämä huonekaluverstas.

– Huonekalut ovat niin laadukkaita, että ne kestävät maailmanlopunkin.

Kävelin läpi keikkuvan junan maisemavaunuun ja toivoin, että amissiperhe olisi siellä. Kohta istuin heitä vastapäätä.

Hauskan näköinen nuori isä luki keskittyneenä Martti Lutherin kääntämää Raamattua. Hän oli pukeutunut sinisiin suoriin housuihin, liivi oli samasta kankaasta, ja talonpoikaistyyliin leikattu paita hohti valkoisena. Hänellä oli tuuheat mustat hiukset ja pitkä parta.

Perheen yhdeksän poikaa olivat pukeutuneet täsmälleen samalla tavalla kuin isänsä. Pojat pelasivat lautapeliä, eikä kukaan sanonut sanaakaan.

Äiti kutoi eikä kiinnittänyt ympäristöönsä mitään huomiota. Hänellä oli hiukset nutturalla ja valkoinen hilkka päässä. Hän oli pukeutunut väljään vihreään mekkoon, johon kuului sininen esiliina. Hän näytti elämäänsä väsyneeltä vanhukselta, joka odottaa kuolemaa.

Perheen viisi tyttöä olivat äidin ympärillä. Vanhin tyttö, ehkä viisitoistavuotias, hoiti vauvaa.

Yksi tytöistä oli kiinnostunut kamerastani. Hän hymyili ja yritti lähestyä, mutta vanhempi tyttö veti hänet aina takaisin. Keskenään tytöt puhuivat pennsylvaniansaksaa.

Koko päivän seurasin perheen touhuja ja yritin saada keskustelua aikaan. He torjuivat lähestymisyritykseni kohteliaan tylysti.

Myöhemmin Robert kertoi, että amissit ovat vain yksi monista suljetuista ja kummallisista kristillistä yhteisöistä Amerikassa.

– Ajattelehan sitä, että Virginian, Pohjois-Dakotan ja New Yorkin osavaltioissa kristittyjen tyttöjen alin naimaikä on 12 vuotta ja polygamia on sallittua.

Kolumnisti on kirjailija ja taiteilija. Kesän aikana hän kirjoitti kolmiosaisen sarjan matkamuistoistaan tämän päivän Yhdysvalloissa. Tämä on sarjan viimeinen osa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.