Kolumni: Lapsiperhe on huono brändi

Me vanhemmat valitamme liikaa, kirjoittaa Heikki Kärki.

En ole nukkunut yhtenäisiä yöunia neljään vuoteen. Tyttärelläni on atooppinen iho, ja hän havahtuu raapimaan itseään vähintään kerran yössä. Jotta tyttö ei kynsisi itseään verille, häntä pitää rauhoitella ja rasvata. Etenkin pitkän työillan jälkeen yöllinen lapsenhoito tuntuu raskaalta.

Suomessa tuskaillaan alhaista syntyvyyttä. Syitä on etsitty poliitikoista, kansantaloudesta, pitkittynyttä nuoruutta ihannoivasta elämäntavasta ja vaikka mistä.

Se jää mainitsematta, että myös me vanhemmat olemme syyllisiä lapsiperheiden huonoon brändiin. Me valitamme liikaa. Valitamme oman ajan puutteesta, seksin määrästä, yöherätyksistä, vaippojen hinnoista, kiukuttelevista lapsista, sotkuisista olohuoneista, huonoista lastenohjelmista ja siitä, että meitä syyllistetään.

Kun ”ruuhkavuosia rämpiville vanhemmille” suunnattu tv-ohjelma Marja Hintikka Live alkoi kaksi vuotta sitten, kiiteltiin vuolaasti, kuinka ohjelma nosti esille vaiettuja ongelmia lapsiperheiden arjesta.

Se ihmetytti. En keksi paikkaa, jossa ei olisi puhuttu lapsiperheiden arkisista ongelmista. Niistä on tehty lehtijuttuja, tv-sarjoja, stand up -huumoria ja blogeja. Kun salakuuntelen leikkipuistossa muita vanhempia, alkaa arjen vaikeuksista valittaminen yleensä viidessä minuutissa.

Valittaminen on ymmärrettävää. Lapsiperhe-elämän negatiiviset asiat ovat konkreettisia, joten niistä on helppo puhua. Unimäärän vertailu on kuin vanhempien tapa tervehtiä toisiaan.

Positiiviset asiat ovat sen sijaan joko abstrakteja tai lällyjä: sydämen täyttävää rakkautta, absoluuttista tarpeellisuuden tunnetta, lapsen ilon tuottamaa mielihyvän poltetta. Niitä on vaikea muotoilla sanoiksi eikä niitä kehtaa ottaa puheeksi.

Silti juuri niistä pitäisi puhua. On pelottavaa ajatella, miten lasten rasittavuudesta valittaminen vaikuttaa lapsiin.

Sitä paitsi positiiviset asiat ovat paljon tärkeämpiä. Ei minua oikeasti haittaa herätä rasvaamaan tyttöä, joka kömpii saman peiton alle, käpertyy halaukseen ja tuhisee korvaan: ”Isi on lämmin. Isi on lakas.”

Kirjoittaja on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tämän tilastot kertovat isyydestä: isä on kuorma-auton kuljettaja, jolla on kaksi lasta

Onnea isä! Kaikki Suomen isät ovat tänään päivänsankareita