Kolumni: Liityin Facebookiin heti, kun se tuli Suomeen ja nyt joko sometan tai elän

Kerroin Facebookissa kuvan kanssa, että kävin koirieni kanssa kolmen tunnin reippailulla ja nuorempi koirista ryömi suo-ojassa. Päivityksestäni tykkäsi liki sata kaveria. Mahtavaa!

Liityin Facebookiin aikalailla heti, kun se tuli Suomeen vuonna 2007. Olin innoissani. Löysin kavereikseni tuttuja kasvoja vuosien takaa, ihmisiä, joihin en ollut ollut yhteydessä aikoihin. Kadonnut yhteys oli jälleen solmittu, kiitos somen.

Suorastaan sekosin. Tajusin tuntevani tai ainakin tietäväni hirveästi ihmisiä – jos en nimeltä niin ainakin naamalta.

Napsuttelin kaveripyyntöjä urakalla ja vastailin minulle lähetettyihin pyyntöihin pääsääntöisesti myöntävästi. Olihan se vähän imartelevaakin, että niin moni halusi olla kaverini.

Nyt minulla on yhteensä yli tuhat some-kaveria, joiden elämään kuulun olennaisena osana ja jotka jakavat arkeni. Joiden kanssa fiilistelemme yhdessä elämäni ilot ja surut.

Tuntui, että somessa on koko elämä. Olin väärässä. Ei se ole. Kun olen somessa, en ole elämässä.

 

Facebook-kaveri on kuin oikean ystävän kaukainen sukulainen. Varmasti ihan kiva tyyppi, josta voi tykkäillä puolihuolimattomasti ruudun välityksellä.

Se ei kietaise halaukseen tai käy tuntikausien polveilevaa keskustelua elämän kipukohdista. Se ei istahda kanssani kahville ja syntiselle kakkupalalle tarkkailemaan ohikulkijoita tai lähde kanssani teat­terireissulle Helsinkiin.

Oikea ystävyys vaatii todellista läsnäoloa, jota Facebook sen enempää kuin Twitter tai Instagramkaan eivät tarjoa.

 

Mitä enemmän roikun somessa, sitä enemmän olen alkanut kaivata puhelinmaratoneja ja kahvihetkiä ystävieni kanssa. He ovat toki olemassa, tiedän sen somesta, mutta liian harvoin olen oikeasti paikalla ja juuri siinä hetkessä heitä varten.

Ikimuistoisimmat kokemukset syntyvät, kun ne todella elää oikeassa elämässä eikä vain jossain mukasosiaalisessa mediassa.

Kun on siellä metsässä miehensä ja koiriensa kanssa, kun istuu ystävänsä kanssa rauhassa alas tai menee ja vie sen onnitteluhalauksen fyysisesti perille pelkkien sometettujen onnittelusanojen sijaan.

Kirjoittaja on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .