Kolumni: Minäpä tyttö olen nyt Mumbaissa

Unet toistuvat samanlaisina: olen leuhka ja pukeutunut eksoottisesti, kirjoittaa Kaisa Haatanen.

Muutamana viime viikkona olen sekä hereillä että unessa pyörinyt matkustamiseen liittyvien asioiden kanssa. Hereillä on ollut jo pitkään nyreä (ja perusteeton) tunne, että ”kaikki ovat jossakin paitsi minä”, ja unessa olen jostakin käsittämättömästä syystä joko Mumbaissa tai Manhattanilla.

Mumbaissa vakuutan itselleni, että minäpä tyttö olen nyt Mumbaissa ja että kaikkipa eivät ole täällä käyneetkään. Päälläni on aniliininpunainen sari. Uni toistuu täysin samanlaisena säännöllisin väliajoin: minä olen leuhka ja pukeutunut eksoottisesti.

Manhattanilla puolestaan etsin jotakin ihanaa ja mahtavaa teatteria, tai vaihtoehtoisesti pientä idyllistä kirjakauppaa, jossa olen muka käynyt ennenkin. Eksyn, mutta en ole siitä moksiskaan. Ehkä siksi, että eksyn jokaisessa Manhattan-unessa ja alan tottua.

Herättyäni sitten mietin, että mitä ihmettä, tarkoittavatko nämä unet jotakin. Sitäkö vain, että unimielikuvitukseni on lopulta aika rajallinen? Että minä elvistelen ja eksyn. The story of my life, jos totta puhutaan. Ehkä juuri näin?

Mutta se, mitä tosissani vaivihkaa seurailen, on se kiihko, jolla kesälomia suunnitellaan. Tottahan se on, että neljä tai viisi viikkoa on lyhyt aika. Ja näinä aikoina lyhytkin loma on tärkeä, kun ne, joilla töitä on, joutuvat usein paiskimaan sitä tuplamäärän.

Vaikka moni sanoo ääneen haluavansa olla vain ja levätä, todellisuudessa hekin saattavat heittäytyä pitkään ja perusteelliseen suunnittelu- ja järjestelyrumbaan. Niin perheelliset kuin itsellisetkin. Lomasta halutaan saada irti kaikki.

Tässä taitaakin piillä se pointti. Kun lomaa suunnittelee, on jo jalka oven välissä. On jotakin konkreettista odotettavaa. Viimeiset viikot ennen lomaa menevät nopeammin, vaikka monet tiristävät itseltään töissä liki viimeiset voimat, jotta lomalla voi sitten olla rauhassa. Ja ne jälkimmäiset kaksi viikkoa lomasta tuntuvatkin ihan oikealta levolta. Ensimmäiset viikot sujuvat hössöttäessä ja oudossa välitilassa: pitääkö nyt tehdä jotakin vai eikö pidä?

Lomattomana freelancerina minä ja alitajuntani hortoilemme Mumbain ja Manhattanin väliä, vaikka oikeasti tekisi mieli laatia lomabudjettia, etsiä halpalentoja ja roikkua netissä tutkimassa erilaisia hotelleja.

Kaisa Haatanen on pohjattoman utelias aikuinen nainen ja kirjailija.

PS. Oikein hyvää kesäloman odotusta! Vielä se tulee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.