Kolumni: Mitä jos muutkin kuin miehet olisivat ihmisiä?

Milloin ihmisoikeustaisteluita on voitettu luottamalla valtaapitäviin, kysyy Koko Hubara.

Mitä kaikkea tärkeää voisimme saada aikaiseksi, jos lopulta pääsisimme yksimielisyyteen eräästä hyvin radikaalista ajatuksesta:

Siitä, että myös niillä, jotka eivät ole miehiä – oli kyse sitten naisista tai muunsukupuolisista – on kyky ja oikeus itsemäärittelyyn kehonsa ja elämänsä suhteen.

Mitä jos lakkaisimme puhumasta näistä asioista kuin ne olisivat mielipidekysymyksiä? Mitä jos alkaisimme puhua luovuttamattomasta ihmisarvosta ja jokaisen ihmisen perustuslaillisesta oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen?

Aloitetaan maailmalta. Yhdysvalloissa, jossa myös on painava perustuslaki, on kiistelty siitä, voiko sen korkeimman oikeuden tuomariksi nousta Brett Kavanaugh, mies, jota syytetään seksuaalisesta väkivallasta naisia kohtaan. Olisipa tämä nolo yksittäistapaus, mutta ei. George H. W. Bush nimitti vuonna 1991 tuomariksi seksuaalisesta ahdistelusta syytetyn Clarence Thomasin, joka palvelee tehtävässä edelleen.

Thomasia syytti aikanaan tämän alaisena toiminut Anita Hill, josta tuli lopulta menestynyt lakimies ja akateemikko. Sekä Kavanaugh’ta syyttänyttä Christine Blasey Fordia että Anita Hilliä on haukuttu valehtelijoiksi ja syytetty siitä, että he ovat tulleet julkisuuteen juuri tärkeiden nimitysten kynnyksellä.

Voisinko saada edes yhden esimerkin naisesta, joka on saanut yleistä arvostusta ja menestystä sillä, että on kertonut tulleensa ahdistelluksi?

Eikä Suomella, tasa-arvon mallimaalla, mene sen paremmin. Ulkoministerimme käyttää asemaansa puolustaakseen naisten oikeuksien kaventamista maailmalla ja tukeakseen valtioita, joissa aborttioikeutta tiukennetaan. Tällaisella toiminnalla hän ansaitsee eduskunnan luottamuksen.

Lisäksi Suomen ainoat sukupuolenkorjaushoitoja tarjoavat sairaalat, Hus ja Tays, ovat keskeyttäneet muunsukupuolisten hoitamisen toistaiseksi. Niiden mielestä hoitoa ei voi tarjota ennen kuin Suomi on rakentanut sille selkeät linjaukset.

Milloin ihmisoikeustaisteluita on voitettu luottamalla valtaapitäviin ja noudattamalla olemassa olevia sääntöjä? Mietitäänpä vaikka naisten äänioikeutta Suomessa, yhdysvaltalaista kansalaisoikeustaistelua tai holokaustia.

Mitä jos keskittyisimme vaikkapa sotien lopettamiseen, köyhyyden poistamiseen tai luonnon pelastamiseen sen sijaan, että saivartelemme siitä, ovatko muutkin kuin miehet totuuteen ja itsemääräämiseen kykeneviä ihmisiä?

Kolumnisti on esseisti ja Ruskeat Tytöt Median päätoimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .