Kolumni: Pojat ohjataan kohti menestystä, tytöt alaisasemaan

Manu keksii, kokeilee ja koheltaa, Miina noudattaa ohjeita, kirjoittaa Frank Martela.

Miina on tunnollinen tyttö. Manu on poika. Kun Manu laulaa tarhassa kovaäänisesti, Miina ajattelee: “Voi tuota Manua! Ei hänellä ole hääppöinen sävelkorva.” Miina osaisi itse laulaa paremmin. Mutta sitä ei kukaan saa tietää, koska Miina on hiljaa.

Miina ja Manu edustavat vanhentunutta ajatusta siitä, minkälaista käytöstä tytöille ja pojille sallitaan.

Manu keksii, kokeilee ja koheltaa. Välillä muut katsovat hänen touhujaan ihaillen, välillä naureskellen. Molemmissa tapauksissa hänet huomataan.

Miina pätee noudattamalla kaikkia vanhempien ohjeita ja neuvoja. Miina on tuleva kympin tyttö.

Miina on – psykologi Carol Dweckin termein – kiinteän ajattelutavan vanki. Hänet on saatu uskomaan, että taidot ovat pysyvä ominaisuus. Joko osaat tai et osaa. Siksi Miina pelkää tehdä asioita, joita ei osaa. Voisi paljastua, että hän ei olekaan niin lahjakas kuin muut kuvittelevat. Miina kaihtaa soveltamista vaativia tehtäviä ja tyytyy pelaamaan ohjeiden mukaan. Siksi hän pärjää koulussa, jonka kokeissa on selkeät oikeat vastaukset.

Manu oppii kantapään kautta. Hän syöksyy kantapäänsä kanssa joka paikkaan ja saa paljon enemmän oppimismahdollisuuksia kuin varovainen Miina. Manun toimintaa määrittää kasvun logiikka. Epäonnistuminen ei haittaa, se on osa oppimista. Manu saattaa pärjätä huonommin koulussa, mutta oikeassa elämässä ei ole oikeita ja vääriä vastauksia. Siellä täytyy uskaltaa soveltaa ja sietää vastoinkäymisiä.

Tämän takia Manu menestyy työelämässä Miinaa paremmin.

Erään lakifirman johtaja valitti hiljattain, kuinka oikeustieteellisestä valmistuneet ovat tunnollisia ja osaavia kympin oppilaita mutta hälyttävän huonoja soveltamaan ja toimimaan itsenäisesti.

Miinasta tulee isona tunnollisen harmaa alainen. Manusta tulee itsenäinen ja oma-aloitteinen itsensä johtaja. Miinalle oli opetettu väärä oppimisen asenne.

Monet lapset kehutaan kiinteän ajattelutavan pakkopaitaan. Erityisesti tytöiltä on perinteisesti edellytetty säntillisyyttä. Kun sanomme lasta ’lahjakkaaksi’ tai kehaisemme ’oletpa sinä taitava’, opetamme huomaamatta, että osaaminen on pysyvä ominaisuus. Kehumiseen ehdollistunut lapsi alkaa vältellä haasteita.

Miten meidän sitten tulisi kehua? Kiitä yrittämisestä ja sitkeydestä, palkitse kokeilemisesta ja epäonnistumisesta.

Kirjoittaja pyrki filosofiksi mutta päätyi hyvän elämän tutkijaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Koronamaskihuijauksista mustan pörssin kauppaan – Rikollisten kekseliäisyys on ennenkin kukkinut kriisiaikoina

Kolumni: Vietettiin perinteisin menoin

"Nepalissa naisen on vain kestettävä" – Manisha Hamal, 30, tutkii Suomessa kiusaamista ja seksuaalista häirintää ja maksaa elämisensä siivoustyöllä

"Haluan, että leipomukseni maistuvat parhailta ikinä", sanoo laukaalainen Katja Leppänen – Koronakriisi sai kotileipurit villeiksi, ja tässä on syy

Opettajaksi pääsemisen kriteerinä "ruumiillinen sopusuhtaisuus" – Jyväskylässä järjestettiin pääsykokeita jo vuonna 1863

"Tämä voisi olla paikka, missä viinaa on keitetty" – Jättiläisten temppelin löytäjä etsi pirunkuoppaa ja löysi makkaratikun

Itä-Karjalan vankileireistä tehdään Venäjällä politiikkaa tosiasioista piittaamatta – Mutta eivät suomalaisetkaan näe koko kuvaa, sanoo tutkija

Kolumni: Koirat söivät sammalsyöjät, linnut popsivat mansikat, eivätkä tomaattini kelpaa kenellekään – kadehdin teitä pihaihmiset

"Ympäristö piti varmaan hulluna, mutta itse olin salaa onnellinen" – Anette Huila, 47, sairastui ensin vakavasti ja sai sitten potkut, mutta nyt hän on lähempänä unelmaelämäänsä kuin koskaan

Kolumni: Vanha normaali, uusi normaali vai oma maali?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.