Kolumni: Talvi teki minusta lainsuojattoman

Kaikki kuivan maan ulkoilureitit on varattu hiihtäjille, kirjoittaa Janne Laitinen.

Kotilähiöni vieressä on pieni lampi, jota kiertää pururata. En ole nähnyt lampea vähään aikaan, sillä minulta on sinne pääsy kielletty. En nimittäin omista suksia.

Kotikaupunkini Kuopio kieltää laduilla kävelemisen. Periaatteessa jokamiehenoikeudet sallivat laduilla kävelyn, mutta käytännössä moni kunta rajoittaa oikeutta järjestyssäännöissään. Kuopio vetoaa siihen, että latujen kunnossapito kävisi mahdottomaksi, jos niille laskettaisiin jalankulkijoita.

Koirien vieminen ladulle on puolestaan sel­keästi kielletty laissa, ellei kunta sitä erikseen salli.

Kuopion kantakaupungin alueella on hiihtolatua yhteensä 150 kilometriä. Muiden liikkujien käyttöön on varattu kymmenisen kilometriä. Kaupungin latukartan mukaan kaikki muille tarkoitetut reitit ovat jäällä, missä käy usein pureva viima. Pururadat ja muut kuivan maan ulkoilureitit on käytännössä kaikki varattu hiihtäjille.

Jos Kuopiossa haluaa talvella lenkille, ulkoiluttamaan koiraa tai vetämään lasta pulkassa, on liikuttava kevyenliikenteenväylillä muun liikenteen seassa tai liukasteltava järven jäällä.

Miksi näin on? Miksei edes osaa kuntopoluista voida kunnostaa talvella lenkkeilijöiden käyttöön?

Kysymys osoittautuu visaiseksi. Soitan kaupungin kunnossapitoon ja kysyn asiaa. ”En tiedä”, ”Ei ole kokemusta”, ”En ymmärrä miksi kysyt”, kuuluvat ensikommentit.

Lopulta kunnossapitotyönjohtaja Hannu Parviai­nen rohkaistuu spekuloimaan. Tulos on yllättävä. Parviaisen mukaan ulkoilureitit voitaisiin tampata kävelijöiden käyttöön samalla kalustolla. Latu-urat vain jätettäisiin vetämättä.

Kaiken lisäksi se tulisi todennäköisesti halvemmaksi. Ladut on kunnostettava kolmesta viiteen kertaan viikossa. Lenkkeilijöille riittäisi, että reitti poljettaisiin ja hiekoitettaisiin runsaimpien lumisateiden jälkeen.

Hiihtäjien hellimiselle on siis muu syy kuin raha. Kunnossapidosta todettiin, että Suomen hiihtokausi on lyhyt. ”Hiihto kuuluu talven riemuun”, Parviainen sanoi.

Näin on, koska näin on.

Kirjoittaja on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Kolumni: Kun suutun, olen leppoisa ja rento

Somen muutos ei olekaan ollut niin dramaattista kuin usein kuvitellaan – sosiaaliseen mediaan liittyy paljon harhakäsityksiä

Onko suuronnettomuus tärkeämpi kuin hauska koiravideo? Nykyisessä mediamaailmassa lukijan on vaikea tunnistaa, mikä on oleellista tai totta, sanoo tiedetoimittaja Tiina Raevaara

Mikko Martikainen otettiin analysoimaan Sotshin olympialaisten lumetusjärjestelmiä ja niin hänestä tuli maailmankuulu "lumikuiskaaja"

Kuka hakee lohtua tuomiokirkosta? Tuomio-alkuiset yhdyssanat ovat 1600-luvulla tehty käännösvirhe, mutta tarvitaan ihme ennen kuin kirkko saa ne uudistettua

Kolumni: Koululiikunnassa kyllä juostiin, mutta ei siellä opetettu juoksemaan

"Huora!", "painu takaisin keittiöön!" – MereKat eli Kati Haapanen on huipputason e-urheilija, mutta pelimaailmassa sekään ei riitä, jos on nainen

"Vaihtoehdot olivat aseelliset ryöstöt tai luontoala" – Varuskunnan lakkautus vei yliluutnantti Mikko Kettuselta, 40, kutsumustyön, mutta nyt metsä elättää sissin jälleen

Mitä uskaltaa ostaa? – Kuluttajan on vaikeaa erottaa oikeasti vastuullinen tuote katteettomista myyntipuheista

"Ensimmäisenä vuonna näyttämöllä ei saanut edes puhua" – Pietarilainen näyttelijäkoulu on kova maailma, mutta Maksim Pavlenko ja Henna Haverinen löysivät sieltä rakkauden

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.