Koulutusrahat valuvat muualle kuin opetukseen – Ammattikoulun lehtori syyttää valtiota nuorten heitteillejätöstä

Lähiopetuksen määrä on romahtanut, ja nuoria syrjäytyy.

Lehtori Taina Räikkösen äänessä kuuluu kiukku.

– Lukiolaisista kyllä pidetään hirveän hyvää huolta. Mutta jostakin syystä ajatellaan, että 16-vuotias ammattikoululainen osaa opiskella itsenäisesti ja hänet voi pistää työelämään oppimaan. Ei se riitä.

Räikkönen on sosiaali- ja terveysalan opettaja Savon ammattiopistossa. Hän on kouluttanut nuoria lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.

Kiukkua selittävät paperipinot Räikkösen työpöydällä Kuopion Presidentinkadulla. Opettajan työaikaa menee entistä enemmän kaikkeen muuhun kuin opettamiseen.

– Me teemme nykyään valtavasti työtä, joka sujuisi näppärämmin sihteeriltä.

Lähiopetuksen määrä on Räikkösen työuran aikana romahtanut.

– Kun aloitin 1990-luvun alussa, opetin 18 opiskelijan ryhmiä ja lähiopetusta oli vähintään 30 tuntia viikossa. Nyt opiskelijoita on ryhmässä 36 ja viikkotunteja on 20. Muutos on todella dramaattinen.

Esimerkiksi oppilaitoksessa suoritettavista harjoitustunneista on pitänyt tinkiä.

– Niitä oli alussa yli 60, nyt enää kahdeksan.

Työssäoppimisjaksot ovat vastapainoisesti kaksinkertaistuneet noin 14 viikkoon. Räikkösen mielestä tämä ei kompensoi sitä, mikä menetetään lähiopetuksessa.

– Nämä tuntimäärät eivät riitä siihen, että ehdittäisiin auttaa opiskelijoita sisäistämään asioita. Mennään vain eteenpäin ja eteenpäin. Työnantajat sanovat poikkeuksetta, että oppilaitosten pitäisi antaa opiskelijalle paremmat valmiudet työhön.

Tilastot tukevat Räikkösen havaintoja. Opetushallituksen raporteista ilmenee, että koulutukseen käytetyistä rahoista yhä pienempi osuus menee opetukseen.

Muiden kustannusten osuus on sitä vastoin nousussa. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöjen ylläpito, ruokahuolto ja muu hallinto.

Suuntaus kertoo, ettei ymmärretä yhteiskunnallisia perusasioita, sanoo Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

– Koulutuksen arvostus investointina on olematonta silloin, kun rahaa jaetaan, huolimatta lupauksista ja puheista.

Lahtinen viittaa kahden edellisen hallituskauden koulutusleikkauksiin ja siihen, että Sipilän hallitus päätti jäädyttää opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotukset vaalikauden ajaksi osana valtion säästötalkoita. Rahoitusta ei siis lisätä, vaikka kulut kasvavat.

Kaksi viimeisintä hallitusta ovat leikanneet koulutuksesta lähes 1,5 miljardia euroa, laski Suomen Kuvalehti viime keväänä.

– Kun perusrahoitusta ei nosteta, opetus vähenee, koska ei ole enää mitään muuta, mistä säästää, Lahtinen sanoo.

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu kahdella vaalikaudella noin 300 miljoonaa euroa, viidennes niiden rahoituksesta. Vuonna 2016 opetukseen meni enää 56 prosenttia rahoista. Osuus on pienempi kuin lukioissa tai perusopetuksessa. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

Ammattikoulutuksessa muiden kuin opetuskulujen osuus on lähtökohtaisesti suuri, sillä siellä tarvitaan paljon erilaisia tiloja ja välineitä, mikä kasvattaa kuluja.

Opetukseen käytettävän rahan osuus ei ole noussut, vaikka ammattikouluja on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ammatillisten oppilaitosten määrä on kymmenessä vuodessa pudonnut noin 150:stä alle sataan. Keskittämisen hyödyt eivät ole näkyneet opetuksessa.

– Näiden lukujen perusteella oppilaitosten kasvattaminen ei tarkoita tehokkuutta tai lisää rahaa opetukseen, Lahtinen sanoo.

Hänen mukaansa kehityksestä kärsivät kaikki: opiskelija, opettaja ja yhteiskunta.

– Ilman laadukasta opetusta ei saada osaavaa työvoimaa, ja opettajat turhautuvat ja uupuvat, kun eivät voi tehdä työtään kunnolla.

OAJ:n mukaan opettajien työmäärä ja stressi ovat lisääntyneet. Yli puolet opettajista tekee töitä myös lauantaisin ja sunnuntaisin.

Lehtori Taina Räikkönen on eniten huolissaan nuorten hyvinvoinnista. Seuraukset voivat olla ikäviä, kun elämänhallintansa kanssa painiskeleva nuori saa viettää säännöllisesti ”etäpäiviä”.

– Opiskelijat kutsuvat niitä vapaapäiviksi, Räikkönen kertoo.

– Kaikki eivät pysy meidän rattaissamme, kun jatkuvaa kontaktia aikuiseen ei ole. Traagisimmat tapaukset syrjäytyvät.

Oppilaitoksen johto tukee Räikkösen mukaan opettajia parhaansa mukaan. Hän ei syytäkään tilanteesta kouluja.

– Se on ollut valtiovallan valinta, että ollaan yhä vähemmän tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Minä kutsun tätä jopa heitteillejätöksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .