Kunnon huussi ratkaisisi monta maailman murhetta

Uloste on vähän kuin kuolema: sitä ei juuri saisi nähdä, kuulla eikä haistaa.

Suomessa on arvioitu olevan puoli miljoonaa huussia. Täkäläiselle huussiosaamiselle riittää kysyntää kehittyvissä maissa.

Uloste on vähän kuin kuolema: sitä ei juuri saisi nähdä, kuulla eikä haistaa. Tuotos väännetään lukkojen takana piilossa muiden katseilta ja vedetään vikkelästi viemäriin. Harva tulee pohtineeksi, mitä sille tapahtuu sen jälkeen. 

Syytä olisi, sillä ulostaminen ja virtsaaminen vaikuttavat maailman mittakaavassa valtavan suuriin asioihin: terveysongelmiin, ympäristön tilaan, ruoka- ja vesipulaan, talouden tuottavuuteen, jopa kouluttautumiseen, tasa-arvoon ja väestönkasvuun.

Kunnon huussi on vähintäänkin osaratkaisu edellä lueteltuihin kysymyksiin. Nyt noin joka kolmannella maapallon asukkaalla ei ole käytössään minkäänlaista käymälää.

Jos kaikki alkaisivat käyttää vesivessaa, maailma ajautuisi nopeasti ympäristökatastrofin partaalle. Suomalainen Käymäläseura Huussi on yksi asiantuntijatahoista, jotka tekevät kaikkensa sen eteen, että kehittyvät maat loikkaisivat vesivessan ohi, suoraan seuraavalle tasolle. Se taso on moderni kuivakäymälä.

Kulttuurierot vaikuttavat

Tällä hetkellä Käymäläseura hyödyntää huussiosaamistaan kehitysyhteistyöhankkeissa Sambiassa, Tansaniassa ja Swazimaassa.

Kun käymäläoppeja lähdetään viemään toiseen kulttuuriin, on huomioitava kulttuurierot, kuten se, miten arka aihe käymäläasiat ovat paikallisessa kulttuurissa. 

– Sambiassa haluttiin, että huussin ovi sijoitetaan taakse, jotta käymälään voisi luikahtaa vaivihkaa. Jos käymälään rakennettiin portaat, sitä vieroksuttiin: kaikki näkevät, kun niitä pitkin astelee huussiin, kertoo ekologisesta sanitaatiosta tohtoriksi väitellyt Huussi ry:n hallituksen jäsen Mia O'Neill.

Toisinaan huussia pidettiin lukittuna varkaiden ja ilkivallan pelossa – mutta kukaan ei kehdannut mennä hakemaan avainta sen haltijalta, kun sille olisi ollut tarvetta.

Jos on tottunut ulostamaan pusikossa, asioimiseen varta vasten tarkoitettu rakennus voi tuntua kiusalliselta. Huussia kohti marssiessa on ilmeistä, millä asialla ollaan. Näin ajateltiin Suomessakin sata tai parisataa vuotta sitten, kun huusseja alkoi ilmaantua maaseudun pihanperukoille. Ei niitä osattu käyttää heti meilläkään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Koronamaskihuijauksista mustan pörssin kauppaan – Rikollisten kekseliäisyys on ennenkin kukkinut kriisiaikoina

Kolumni: Vietettiin perinteisin menoin

"Nepalissa naisen on vain kestettävä" – Manisha Hamal, 30, tutkii Suomessa kiusaamista ja seksuaalista häirintää ja maksaa elämisensä siivoustyöllä

"Haluan, että leipomukseni maistuvat parhailta ikinä", sanoo laukaalainen Katja Leppänen – Koronakriisi sai kotileipurit villeiksi, ja tässä on syy

Opettajaksi pääsemisen kriteerinä "ruumiillinen sopusuhtaisuus" – Jyväskylässä järjestettiin pääsykokeita jo vuonna 1863

"Tämä voisi olla paikka, missä viinaa on keitetty" – Jättiläisten temppelin löytäjä etsi pirunkuoppaa ja löysi makkaratikun

Itä-Karjalan vankileireistä tehdään Venäjällä politiikkaa tosiasioista piittaamatta – Mutta eivät suomalaisetkaan näe koko kuvaa, sanoo tutkija

Kolumni: Koirat söivät sammalsyöjät, linnut popsivat mansikat, eivätkä tomaattini kelpaa kenellekään – kadehdin teitä pihaihmiset

"Ympäristö piti varmaan hulluna, mutta itse olin salaa onnellinen" – Anette Huila, 47, sairastui ensin vakavasti ja sai sitten potkut, mutta nyt hän on lähempänä unelmaelämäänsä kuin koskaan

Kolumni: Vanha normaali, uusi normaali vai oma maali?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.