Lääkärin paha pulma: Miten toimia vaarallisen potilaan kanssa ilman diagnoosia mielisairaudesta?

Ministeriössä selvitetään nyt, voisiko aikuinen päästä pakkohoitoon nykyistä helpommin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään, toimisiko aikuisilla pakkohoitoon määräämisessä sama järjestelmä kuin alaikäisillä.

Suomessa alaikäisen pakkohoitoon määrääminen ei välttämättä edellytä mielisairautta, vaan hänet voidaan määrätä hoitoon myös vakavan mielenterveyden häiriön takia. Alaikäisillä sellainen on esimerkiksi vakava itsetuhoisuus.

– Uudistuksessa mietitään, onko psykoosi aikuiselle liian korkea käsite, sanoo THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen.

Psykoosissa ihminen ei enää osaa kunnolla erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Lisäksi hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt.

Kärkkäinen myöntää, että joskus lääkärit haluaisivat määrätä potilaan pakkohoitoon, mutta määräystä ei voida tehdä, koska diagnoosia mielisairaudesta ei ole. Mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä Suomessa pakkohoitoon, jos hän täyttää kolme kriteeriä: henkilö on mielisairas, hän oon mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan ja potilas vaarantaisi vakavasti itsensä tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä henkilön hoidossa. Kaikkien kriteerien on täytyttävä samanaikaisesti.

Ministeriön työryhmä on tehnyt samanlaisen ehdotuksen hallitukselle aiemminkin, jo vuonna 2005. Nyt mielenterveyslakia ollaan jälleen uudistamassa, ja ministeriö yrittää saada kriteerien muutoksen istuvan hallituksen käsiteltäväksi.

Satojen miljoonien lisälasku

Suomessa määrätään vuosittain tuhansia ihmisiä pakkohoitoon. Jos lähete hoitoon voitaisiin tehdä vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, se tarkoittaisi myös lisää hoidettavia. THL:n Kärkkäinen ei osaa arvioida tarkkaa määrää mutta sanoo sen olevan ”melko paljon”.

– Muun muassa vakavasta masennuksesta kärsivät voisivat minun mielestäni tällöin päästä pakkohoitoon, hän kertoo esimerkkinä.

Jos pakkohoitoon määrättäisiin enemmän ihmisiä, se myös maksaisi enemmän. Hoidon kustannukset riippuvat laitoksen henkilökunnan määrästä ja koulutustasosta, mutta hinta on Kärkkäisen mukaan noin 500 euroa päivässä. Tästä voidaan laskea, että jos tahdosta riippumattomaan hoitoon otettaisiin tuhat uutta ihmistä, se tarkoittaisi yhteiskunnalle yli 182 miljoonan euron kustannuksia vuodessa.

– Kyllä nämä hoitamatta jääneetkin potilaat yhteiskunnalle maksavat, Kärkkäinen muistuttaa.

Mielenterveyshäiriöistä ja hoitoon pääsyn vaikeudesta on saatu viime aikoina ikäviä esimerkkejä.

Imatralla joulukuussa tapahtuneen kolmoismurhan tekijä kertoi poliisille surmanneensa ihmisiä, koska hän halusi hoitoon. Viime viikolla mies tuomittiin syyntakeettomana pakkohoitoon.

Heinäkuussa Helsingissä tahallaan naisen päälle ajanut Jaguar-kuski oli vasta päässyt pois pakkohoidosta – sinne mies joutui tehtyään edellisen rikoksen syyntakeettomana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.