Lobbarit sotajalalla – MTK syyttää Yleä ilmastopropagandasta

"Journalistiset päätökset tehdään itsenäisesti", Yle puolustautuu.

Vuosi sitten keväällä joukko suomalaisia tieteilijöitä julkaisi metsien käytöstä yhteisen kannanoton, joka sai Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n polttamaan päreensä.

Kannanotossa sanottiin, että Suomen hallituksen aikeet lisätä metsähakkuita jopa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa vaarantavat luonnon monimuotoisuuden ja Suomen ilmastotavoitteet. Allekirjoittajina oli 68 ympäristö- ja metsäalan tutkijaa.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola luonnehti kannanottoa metsänomistajien Makasiini-lehdessä (3/2017) ”metsätrumpismiksi”.

– Tämän selkeästi poliittispainotteisen paperin julkaisseen tutkijaporukan kannattaisi höpinän asemesta tarttua rai­vaus- tai moottorisahaan, Mäki-Hakola kirjoitti.

Tikun nokkaan joutuivat paitsi kannanoton allekirjoittaneet tutkijat myös BIOS-tutkimusyksikkö. Poikkitieteellinen BIOS tuottaa tietoa ympäristöaiheista päättäjien ja median käyttöön. Se myös osallistui kannanoton muokkaamiseen ja siitä tiedottamiseen.

Ylen linja "julistava"

MTK syyttää BIOSia siitä, että sen edustajat esiintyvät julkisuudessa metsäasiantuntijoina, vaikka joukossa ei ole metsätieteilijöitä. Sen sijaan ryhmään kuuluu muun muassa luonnontieteilijä, kuvataiteilija, kirjallisuuden tutkija ja filosofi. Yhdistävä tekijä on erikoistuminen monitieteiseen ympäristötutkimukseen.

BIOS puolustautuu sanomalla, että ympäristökysymykset ovat luonteeltaan monitieteisiä. Metsäkysymyksessä BIOS kertoo nojaavansa luonnontieteilijöiden ”tieteelliseen konsensukseen”.

– Heillä on hyvä tavoite, mutta linja on yksioikoisen julistava, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Sunnuntaisuomalaiselle.

Hyvää BIOSissa on Marttilan mielestä yritys tuoda tiedemaailmaa lähemmäs mediaa ja poliitikkoja. Siihen hyvät puolet sitten loppuvatkin.

Marttila väittää, että BIOS luo liian yksipuolista kuvaa metsähakkuiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Hän hämmästelee, miksi BIOSin edustamat näkemykset saavat niin paljon näkyvyyttä Yleisradion uutisoinnissa.

– BIOSin välittämät tiedot näyttävät menevän toimituksessa suodattamatta läpi.

Marttila ei osaa kuitenkaan nimetä yksittäistä Ylen juttua, jossa aiheen käsittely olisi hänen mielestään yksipuolista.

"Kaikki päätökset toimituksessa"

BIOS ja Ylen yhteiskuntatoimituksen toimittaja saivat rahoituksen Koneen säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelmassa, joka on nimenomaisesti suunnattu tutkijoiden ja journalistien yhteisille projekteille. BIOS ja Yle eivät ole ainoita esimerkkejä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut laajan reportaasin mielenterveysongelmista tutkijayhteistyön tuloksena.

Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jukka Niva sanoo, että Ylen toimittajat päättävät itsenäisesti, miten tutkijoiden tuottamaa materiaalia hyödynnetään.

– Kaikki aineistoon liittyvät journalistiset päätökset tehdään toimituksessa, kuten normaalistikin, Niva sanoo.

BIOSin jäsen, kauppatieteen tohtori ja talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu kuvailee BIOSin Yle-yhteistyötä:

– Taustoitamme toimittajille tieteen kentän näkemyksiä. Esimerkiksi biodiversiteetti saattaa olla toimittajalle vaikea käsite. Pelin luonne on selvä: toimittajat tekevät työtään ja omaksuvat meidän selvityksistämme sen, minkä haluavat.

Valtaosa biotalouden tutkijoista on BIOSin kanssa samaa mieltä siitä, että hakkuiden merkittävä lisääminen pienentää metsien hiilinieluja tulevan muutaman vuosikymmenen aikana. Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, että metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa sitä ilmakehään.

Tätä näkemystä MTK:kaan ei kiistä. Ero on siinä, että MTK:n mielestä hiilinielujen pieneneminen ei haittaa, koska pitkällä aikavälillä metsien kasvu korjaa tilanteen.

Marttilan mielestä BIOS ja Yle katsovat asiaa liian lyhyellä perspektiivillä. Suomen talousmetsien puuntuotantoon on odotettavissa merkittävää lisäystä 2050-luvulla ja sen jälkeen, arvioi joukko biotalouden asiantuntijoita Suomen ilmastopaneelin selvityksessä viime toukokuussa. Kasvu perustuu lannoitukseen ja hyvään metsänhoitoon.

Tavoitteiden vastaista politiikkaa

MTK:n näkemykset ovat kuitenkin ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joka edellyttää nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästöt ja hiilinielut pitäisi saada maailmanlaajuisesti tasapainoon vuoteen 2050 mennessä.

– Tutkimus näyttää, että jos hakkuita lisätään merkittävästi, tilanteen korjaantuminen kestää yli sata vuotta, meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesala sanoo.

Virallinen Suomi ei siis voi jäädä odottelemaan, että hakkuissa menetetyt hiilinielut korjaantuvat sadan vuoden päästä.

Samaan aikaan Suomi näyttää tekevän ilmastotavoitteidensa vastaista politiikkaa. EU-maat sopivat joulukuussa, että Suomi saa pienentää hiilinielujaan ja lisätä hakkuita vuoteen 2030 asti, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Päätös oli Suomen hallitukselle mieluisa kompromissi.

Tavallisen metsänomistajan kannalta hakkuukeskustelussa on lopulta kyse enemmän mielikuvapolitiikasta kuin todellisista päätöksistä.

Politiikka vaikuttaa vain valtioiden tasolla – jos EU:n kanssa sovittu hakkuukiintiö ylittyy, Suomi voi joutua maksamaan sanktioita ostamalla päästöoikeuksia.

Sen sijaan siitä, paljonko yksityiset metsänomistajat saavat hakata Suomessa metsää, Suomen hallitus tai lobbarit eivät päätä. Sen ratkaisevat viime kädessä markkinat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.