Moni siirtyy huumekoukusta korvaushoitokoukkuun – nyt Suomeen on perustettu ensimmäinen hoito-ohjelma korvaushoitoriippuvaisille

Rankan huume-elämän jälkeen Katja Gothoni oli korvaushoidossa yli 12 vuotta. Lääkkeet pitivät poissa vieroitusoireet ja pelot raitistumisen seurauksista.

Lopulta Gothoni päätti kokeilla, miltä tuntuu täysin päihteetön, aito elämä. Nyt hän on ollut lähes viisi vuotta päihteetön.

– Vasta nyt ymmärrän, millaista elämä on oikeasti. Uskon, että korvaushoidosta irrottautuminen on mahdollista jokaiselle, Gothoni sanoo.

Suomessa ollut jo 20 vuoden ajan tarjolla lääkkeellistä korvaushoitoa sellaisille, jotka ovat käyttäneet huumeina vahvoja kipulääkkeitä eli opioideja, kuten morfiinia tai metadonia. Moni jää uuteen koukkuun korvaushoitolääkkeisiin. Vain harva pääsee koskaan irti.

Korvaushoidosta luopuminen on raskas ja kivikkoinen tie. Vaikka potilas itse olisi valmis ottamaan vieroitusoireet vastaan ja kärsimään niiden fyysiset ja henkiset seuraukset, häntä ei usein tue kukaan.

Korvaushoidosta irrottautuville ei ole Suomessa ollut tähän asti tarjolla hoito-ohjelmaa. Juhannuksen alla Kalliolan klinikalla Nurmijärvellä alkoi Suomen ensimmäinen jatkohoito ihmisille, jotka vieroittautuvat korvaushoidon lääkkeistä. Katja Gothoni osallistui 1–3 kuukautta kestävän, Minnesota-malliin perustuvan hoito-ohjelman suunnitteluun.

Suhtautuminen korvaushoitoon on ristiriitaista. Yhden mielestä kysymys on pelkästään ylläpitohoidosta eli huumeen vaihtamisesta toiseen huumeeseen.

Toisen mukaan kysymys on päihteettömäksi pääsemisestä. Kolmas osapuoli, yleensä päihdehoidon ammattilainen tai viranomainen, puolustaa korvaushoitoa opioidiriippuvaisen elämänlaadun kohentumisella sekä päihdehaittojen ja rikollisuuden vähentämisellä.

– Me emme vastusta korvaushoitoa, mutta näemme, että siitä irti haluavien hoidossa on selvä puute. Siksi loimme heille oman lääkkeettömän hoito-ohjelman, sanoo Kalliolan klinikat Oy:n yksikönjohtaja Tuomas Maasio.

Korvaushoidossa olevat pitävät usein itseään päihteettöminä, mutta ovat itse asiassa lähes saman lääkkeen vaikutuksen alaisia, jota käyttivät päihteenä.

Korvaushoidossa laiton huume kuitenkin muuttuu lailliseksi lääkkeeksi. Hoito ei myöskään estä muiden päihteiden käyttöä, ja se onkin korvaushoidossa olevilla hyvin yleistä.

Vieroitus- tai korvaushoitona annetaan metadonia tai buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä, jotka annostellaan suun kautta. Lääkkeitä kulkeutuu myös katumarkkinoille muun muassa viikonloppu- ja loma-aikojen etukäteisjakelun seurauksena.

Katja Gothonin ja Tuomas Maasion mukaan ne, jotka pyrkivät eroon korvaushoitolääkkeistä, eivät mielellään tule samaan hoito-ohjelmaan alkoholistien tai narkomaanien kanssa.

Usein korvaushoitolääkityksestä vieroittautuneet ovat monin tavoin huonossa asemassa. Monen identiteetti on hukassa. Vieroittautuja voi olla syrjäytynyt ja kärsiä psyykkisistä häiriöistä. Vaikka hän ei käytä opioideja tai korvaushoitolääkkeitä, hän saattaa käyttää muita päihteitä.

Tarkkaa tietoa opioidiriippuvaisten määrästä Suomessa ei ole. Tuoreimman arvion mukaan heitä on noin 17 000 ja määrä on kasvussa.

Korvaushoidon piirissä on noin 4 000 henkilöä. Heidän määränsä kasvaa vuosittain kahdella- tai kolmellasadalla. Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa hoidettavia on yhteensä noin kolmesataa.

Korvaushoito on ainakin suurimmissa kaupungeissa siirretty kilpailutuksella yksityisten yritysten hoidettavaksi. Silloin hinta saatetaan viedä alas tinkimällä terapeuttisesta hoidosta ja tyytymällä pelkkään lääkeannosten jakamiseen.

Uuteen hoito-ohjelmaan otetaan ihmisiä, jotka ovat jo vieroittautuneet korvaushoidon lääkkeistä. Hoidon tarkoitus on vahvistaa potilaan psyykeä ammattiavun, vertaistuen ja itsetutkiskelun avulla. Ohjelman tavoitteena on päihteistä vapaa elämä.

– Tärkeintä on samassa tilanteessa olevien kohtaaminen ja vieroituksessa onnistuneiden kokemuksesta oppiminen, Maasio sanoo.

Katja Gothoninkin todellinen toipuminen alkoi vasta siitä, kun hän kieltäytyi korvaushoidon lääkityksestä ja jaksoi taistella sitkeästi vierotusoireisiin tarjottua lisälääkitystä vastaan. Vierotus vei yhdeksän kuukautta.

– Fyysisten vierotusoireiden pelko ei ollut suurin syy jäädä kiinni korvaushoitoon. Jokainen huumeiden käyttäjä on jossain vaiheessa kokenut oireet ja tietää millaisia ne ovat. Suurin syy oli psyykkinen, pelko raittiuden epäonnistumisesta. Jokainen meistä tietää, että se vie yhä syvemmälle huumeiseen maailmaan. l

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .