Ostaja maksoi yli miljoonan taideteoksesta, joka tuhosi itsensä – Kiasman johtaja kertoo, mitä järkeä siinä on

Taiteilija Banksyn teos Girl with Balloon (Tyttö ilmapallon kanssa) myytiin lokakuun alussa lontoolaisessa huutokaupassa 1,17 miljoonalla eurolla. Pian myynnin jälkeen teos tuhoutui: sen kehykseen kätketty silppuri veti kankaan sisäänsä ja teki siitä riekaleita huutokauppayleisön edessä. Banksy jakoi tapauksesta tehdyn videon sosiaalisessa mediassa.

Työn ostaja ilmoitti pitävänsä puoliksi riekaleina olevan teoksen, ja sen hinnan arveltiin heti nousseen.

Mitä järkeä tässä oli, Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala?

Haapala aloittaa pohtimisen taiteilijan taustasta: Anonymiteettiään tiukasti varjeleva Banksy edustaa alkujaan katutaidetta, joka on parikymmentä vuotta kolkutellut perinteisen taidemaailman ovilla. Banksyn katutaideteoksia on irrotettu ja varastettu julkisesta tilasta. Töitä on päätynyt huutokauppoihin – Banksyn töitä on siis kaupannut joku muu kuin Banksy itse.

Banksy on puolestaan piikitellyt korkeakulttuurista taidemaailmaa erilaisilla mediatempauksilla. Nyt hän oli tehnyt kankaalle kopion omasta seinämaalauksestaan ja antanut sen itse huutokaupattavaksi hyvin perinnetietoiseen tyyliin.

– Hän sijoitti tunnistettavan, ikonisen teoksensa arvotaiteelle ominaisiin kullattuihin kehyksiin. Näin hän näytti, että teos on perinteisellä tavalla arvokas, missä on jo sinänsä ristiriita itse teoksen kanssa, Haapala selittää.

– Laittamalla silppurin kehykseen hän teki sitten vastavedon. Hän näytti ensin, että tämä on arvokasta, ja sitten, mihin se palautuu.

Banksyn varsinainen teos ei olekaan itse maalaus. Se on mediatapahtuma, jossa kadulta kankaalle ja kehyksiin siirretty maalaus myydään ja tuhotaan. Teko videoidaan, ja video levitetään miljoonien nähtäväksi.

Tempaus teki työstä arvokkaamman, koska siitä tuli tunnistettavampi. Työn tuhoutuminen oli tapahtuma ja siitä tuli tarina, joka muistetaan, Haapala sanoo.

– Huutokaupoissa keräilijät ostavat taiteilijoiden tyypillisiä ja tunnistettavia töitä, jotta he voivat esitellä kaikkien jo kaukaa tunnistamia teoksia omalle piirilleen. Banksy halusi, että hänen teoksensa täydentyy ja on valmis vasta sen jälkeen, kun koko tapahtumasarja on käyty läpi.

Haapalan mielestä Banksyn tempaus ei ole vaikeasti ymmärrettävä, kun ottaa huomioon sen taustat. Katutaiteilija ottaa siinä kantaa teostensa jälkimarkkinoihin.

Oliko Banksyn teos hyvää taidetta?

Haapala pyörittelee ajatusta: Katutaide on parhaimmillaan siellä, mihin se on alkujaan toteutettu. Huutokaupoissa myytävät teokset ovat keräilijöille ja markkinoille tuotettuja toistoja alkuperäisistä töistä, eikä Banksyn teos ole kuvana mitenkään erityinen.

– Mutta teos tulee kiinnostavaksi sen markkina-arvolla leikittelevän eleen kautta, ei niinkään taiteellisen sisällön kautta. Jos nyt kysytään ihmisiltä, mikä kuva teoksessa oli tai mistä se kertoi, he muistavat vain teon. Eli teko on yhtä tärkeä kuin kuva.

Teko puolestaan oli sinänsä onnistunut.

– Laajemmin ajateltuna nykytaiteen tehtävä on herättää ajatuksia ja auttaa näkemään asioita ympärillämme eri tavalla. Tässä tapauksessa taiteen sisällön ja markkina-arvon suhteen.

Banksyn tempausta on pidetty ainutlaatuisena, mutta taidehistoriassa itsetuhoutuva taide on tunnettu kauan.

Liekehtivä penis

1950–60-luvuilla moderni taide heijasti ja kritisoi edistysuskoista maailmankuvaa. Sveitsiläinen Jean Tinguely teki useita itsetuhoutuvia veistoksia. Homage to New York -koneveistos tuhosi itsensä yleisön edessä vuonna 1960. Teoksen jäänteitä on esillä MoMA:ssa, New Yorkin modernin taiteen museossa.

Tinguelyn ja hänen vaimonsa Niki de Saint Phallen La Vittoria -teos oli suuri kullattu penis, joka poltettiin Milanon tuomiokirkon edessä vuonna 1970. Palaessaan penis ejakuloi ilotulitteita.

Aineetonta taidetta

Oman aikansa julkkistaiteilija Yves Klein myi aineettomuutta taiteenostajille vuodesta 1959 alkaen. Zone de Sensibilité Picturale Immatérielle -teoksissa ostaja osti Kleinilta aineettoman teoksen, jota symboloivat kultalehdet. Klein heitti osan lehdistä Pariisin Seinejokeen samalla, kun ostaja poltti shekin, jolla hän oli ostanut teoksen. Taideinstituutioiden edustajat varmistivat vieressä, että teos oli syntynyt.

Työ palasi saveksi

Viime vuosikymmeninä taiteessa on otettu kantaa ekologisiin ja ihmisen rajallisuutta koskeviin kysymyksiin. Maatuvaa taidetta on toteutettu esimerkiksi Ihme-nykytaidefestivaaleilla Helsingissä vuonna 2009. Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho -projektissa ihmiset työstivät yhdessä sadantuhannen kilon savikuutiota useiden päivien ajan. Lopuksi savityöt kompostoitiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .