Peruskoulupohjalta mediajohtajaksi – "En lällättele kenellekään"

Jani Halme on tehnyt media-alalla lähes kaikkea mahdollista.

Tuhannet suomalaiset ovat viime viikkoina saaneet tiedot korkeakoulujen pääsykokeista. Ilman opiskelupaikkaa jääneet voivat rohkaistua siitä, että tyypillisillä korkean koulutuksen aloillakin voi yhä pärjätä ilman tutkintoja.

Hyvä esimerkki tästä on Jani Halme, 42. ToinenPHD-viestintäyhtiön luovana johtajana työskentelevä Halme sai toisena lukuvuotena potkut Parikkalan lukiosta. Poissaoloja oli liikaa, eikä etenkään ruotsin kieli tahtonut tarttua. Viimeiseksi tutkinnoksi jäi peruskoulu Parikkalan yläasteelta keskiarvolla 8,2.

Tästä huolimatta Halme on tehnyt media-alalla lähes kaikkea mahdollista. Hän on ollut isoissa ja pienissä lehdissä, työskennellyt MTV3:lla käsikirjoittaja-tuottajana, johtanut SF-filmsillä suomalaisen elokuvan yksikköä, perustanut sisällöntuotantoyrityksen... Tänä keväänä Halme voitti Kotimaan katsaus -nettivideosarjallaan Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon.

Halme sanoo arvostavansa akateemista koulutusta paljon ja harmittelevansa toisinaan lukion keskeyttämistä.

– En todellakaan lällättele, että säästinpä kuusi vuotta elämästäni.

Työuran aloittaminen nuorena on silti ollut myös vahvuus. Halme on tottunut hyppäämään erilaisiin tehtäviin ja oppimaan uusia asioita, esimerkiksi käyttämään teknologiaa. Hän ei ole suunnitellut uraansa, vaan oppinut luottamaan, että asiat järjestyvät.

– Onko se jonkinlaista karjalaista huolettomuutta? Ajattelen, että maailma pitää avarakatseisista huolen.

Lisäksi Halme oppi jo varhain verkostoitumaan. Ennen potkujaan hän eteni lukiolaisten liiton Improbatur-lehden päätoimittajaksi, ja yhtäkkiä ”parikkalalaisen nörttipojan” tuttavapiiriin kuului Ultra Bran muusikoita, Piia-Noora Kauppi (nykyään Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja) ja Kai Mykkänen (nykyään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri).

– Sitten kaupungin valot alkoivat näyttää niin houkuttelevilta, että lukio-opinnot eivät mahtuneet kuvioon.

Halmeen Työhistoriasta löytyy myös suomalaisen it-kuplan symboliksi noussut Riot Entertainment, joka kulutti saamansa 21,5 miljoonan euron riskirahoituksen kahdessa vuodessa ja teki konkurssin.

Halmeen mukaan yhtiö sai työntekijöiden juhlimiseen keskittyneen tv-dokumentin myötä väärän maineen. Todellisuudessa rahat kuluivat erilaisten viihdebrändien lisenssien ostamiseen. Riot hankki muun muassa Marvel- ja Taru sormusten herrasta -hahmojen oikeudet, mutta aika ei vielä ollut valmis kännykkäpeleillä ansaitsemiselle.

– Kyllä me ryypättiinkin, mutta voin vakuuttaa, että mikään porukka ei ryyppää 21,5 miljoonaa kahdessa vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.