Pikkukunnan lukio aloitti e-urheilulinjan – viime kesänä pihaan kaartoi pikkubussi, jossa oli innokkaita kiinalaisia ja 400 miljoonaa euroa

Viime kesänä Ruovedellä Pirkanmaalla sattui omituinen tapaus.

Kunnan lukiossa oli käynnistymässä elektronisen urheilun eli e-urheilun erikoistumislinja. Vähän ennen kouluvuoden alkua kunnantalon pihaan kaartoi aivan yllättäen pikkubussi. Sieltä nousi kiinalainen valtuuskunta, joka halusi ostaa koko e-urheilukoulutuksen.

– Edellisenä päivänä he olivat hankkineet Helsingistä jonkin firman, ja sitten he tulivat Ruovedelle, kertoo lukion rehtori Simo Sinervo.

– Heillä oli neljänsadan miljoonan euron lompakko.

 

Nyt, talvisena torstaipäivänä lukion kellarikerroksen tietokoneluokassa laitetaan valot himmeälle. Kolme poikaa availee pelikoneita. Alkamassa on pelivalmennus.

– Omat setit valmiiksi, ja sitten näytän mitä tehdään, lukion e-urheiluvalmentaja Christian Joutsenvuori sanoo.

Syksyllä käynnistyneellä Ruoveden e-urheilulinjalla opiskelee viisi poikaa. Tänään heistä kaksi on kuitenkin sairaana.

Ennen valmennuksen alkua e-urheilulinjan vastuuopettaja ja lukion opinto-ohjaaja Mirkka Nieminen-Hirvelä varmistaa pelaajilta, että heillä on kaikki hyvin. Olli Laaka ja Miska Michelsson nyökkäävät, Joni Eräpalo vaihtaa vielä koneeseen oman pelihiirensä, jonka hän on tuonut mukanaan.

Joutsenvuori ei ole suoraan lukion palkkalistoilla vaan edustaa vaasalaista valmennusyritystä Incoachia. Tällä kertaa hän on tullut itse paikalle, useimmiten pelivalmennus järjestetään verkon kautta.

 

Päivän ohjelmassa on Counter-Strike: Global Offensive (CSGO) -pelin joukkueiden roolitus. CSGO on niin sanottu ensimmäisen persoonan taistelupeli, jossa viiden pelaajan joukkueet ottelevat vastakkain. Se on yksi peleistä, joissa järjestetään suuria, seurattuja ja rahakkaita kansainvälisiä turnauksia.

Pojat kerääntyvät valmentajansa ympärille. Luokan seinällä roikkuu lukion mainos: ”E-urheile ylioppilaaksi. Osaavat luovat maailmoja.”

Ruoveden lukion e-urheilulinjalla voi saada pelivalmennusta kuuden kurssin verran, saman määrän kuin lukioiden oppimäärään kuuluu pakollisia äidinkielen opintoja. Valmennuksen lisäksi opiskelijat voivat käydä korkeintaan kuusi muuta e-urheiluun liittyvää kurssia. Yksi lukiokurssi tarkoittaa keskimäärin 38:aa oppituntia.

E-urheilulinjan opiskelijoista neljä käy tällä hetkellä lukion ensimmäistä vuosikurssia, yksi on toisen vuoden opiskelija.

 

E-urheilu on tiukkaa kilpailua, jossa pelaajien roolien pitää olla selvillä. CSGO:ssa pelataan joukkueena taistellen toisia joukkueita vastaan. Pelissä liikutaan erilaisissa maisemissa, joissa on taloja, katuja, parvekkeita ja esteitä.

Miska Michelsson menee ensimmäisenä uudelle saitille. Saitti on pelitilanne, jossa joukkueet kohtaavat toisensa taistelussa.

– Eikö pelota? valmentaja kysyy.

– Ei, Michelsson vastaa.

Tunnelma luokassa on keskittynyt, ja pojat kuuntelevat valmentajaa tarkasti. Joutsenvuori selittää valmennettavilleen, miksi ensimmäisenä saitille meneminen eli ”entryyminen” on tärkeää.

– Entryymisessä pitää voida luottaa kaveriin, joka tulee takana.

Maallikon korvaan e-urheilun kieli kuulostaa oudolta. Ilman pelikokemusta ”pystyy holdaan tetrikselle” tai ”vihollisen reino, joka on gravitonissa kiinni” eivät tarkoita mitään.

Kesken pelaamisen rehtori Sinervo tuo luokkaan vierailijoita. Tulijat ovat ruoveteläisten saksalaisesta ystävyyskoulusta, Prinz-von-Homburg-Schulesta. Se sijaitsee Neustadtissa Berliinin länsipuolella. Vieraat seuraavat harjoituksia hiljaisina.

– Tämä voi olla heille vähän erikoista, Sinervo kuiskaa.

Tällä hetkellä Suomessa on e-urheilulinja Ruoveden lukion lisäksi Sotkamon urheilulukiossa. Lisäksi linja on kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa: ruotsinkielisessä Yrkesinstitutet Prakticumissa pääkaupunkiseudulla ja Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa, jossa e-urheilulinja aloitti viime vuoden lopussa. Yksittäisiä kursseja järjestetään muuallakin.

Ikaalisten kauppaoppilaitos kuuluu samaan Sasky-koulutuskuntayhtymään kuin Ruoveden lukio. Ruoveden linja on pilottihanke. Hämeessä ja Satakunnassa toimivan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa aloittaa ensi syksynä e-urheilulinja myös Tampereella, Huittisissa ja Mänttä-Vilppulassa.

Ammattikorkeakoulutasolla on ryhdytty järjestämään tradenomiopintoja, joissa keskitytään e-urheiluun liittyvään liiketoimintaan. Puolustusvoimat puolestaan päätti runsas vuosi sitten, että myös e-urheilun huiput saavat suorittaa varusmiespalveluksensa Urheilukoulussa.

 

Nykyisin e-urheilu on valtavan suosittua, ja suosio kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2016 e-urheilutapahtumia seurasi maailmanlaajuisesti arviolta 280 miljoonaa ihmistä. Ensi vuonna määrän odotetaan olevan jo yli kaksinkertainen: lähes 590 miljoonaa katsojaa.

Huippupelaajat tienaavat huimia summia. Esimerkiksi viime elokuussa suomalaiset Jesse ”JerAx” Vainikka ja Topias ”Topson” Taavitsainen olivat mukana, kun heidän OG-niminen joukkueensa voitti Dota 2 -strategiapelin maailmanmestaruuden Kanadassa. Viiden pelaajan joukkue kuittasi voitostaan 11,2 miljoonaa dollaria eli noin 9,5 miljoonaa euroa. Suomalaiskaksikon lisäksi OG-joukkueeseen kuuluvat pelaajat Australiasta, Ranskasta ja Tanskasta.

E-urheilussa nousu maailman huipulle voi olla nopea.

– Esimerkiksi Topson ei ollut aiemmin pelannut yhdessäkään isossa turnauksessa, kertoo Ruoveden lukion e-urheiluohjaaja Oscar Kivikoski.

 

E-urheiluvalmennus ei ole vain pelivinkkejä. Kuten perinteisessäkin urheilussa, pienet marginaalit ratkaisevat sen, kuka pääsee kansainväliselle huipulle. Valmentaja yrittää huomioida pelaajan kokonaisuutena.

– Pyrin siihen, että he pelaavat järkevästi ja miettivät omaa elämäänsä. Kun pelaan tänään, mitä haluan oppia? Entä saavutinko tavoitteet? valmentaja Joutsenvuori kuvailee.

Varsinainen pelivalmennus lähtee hänen mukaansa perusasioista, kuten pelissä liikkumisesta ja ampumisesta.

– Sitten mennään syvemmälle ja kyseenalaistetaan se, miten näkee pelin. Opitaan ymmärtämään omaa tiimiä ja vuorovaikutustaitoja. Kommunikaatio on tärkeää.

Toistot tekevät mestarin e-urheilussakin. Kivikoski sanoo, että pelaajat tarvitsevat rutiinia. Vaikka jotkut voivat päästä huipulle nopeasti, maailman parhaaksi ei tulla yhdessä yössä.

– Asiat menevät selkäytimeen vaihe vaiheelta. Kehittyminen vaatii, että pelaaja osaa kohdata ja käsitellä pettymykset sekä osaa tunnistaa omat onnistumisensa ja arvostaa niitä.

 

Suomessa on tällä hetkellä 30–50 pelaajaa, jotka saavat tuloja e-urheilusta, arvioi Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen. Hänen mukaansa kokopäiväisiä peliammattilaisia on Suomessa korkeintaan parikymmentä ja koko maailmassa muutamia tuhansia. Vuositulot pelaamisesta vaihtelevat suuresti, muutamasta tonnista satoihintuhansiin euroihin.

Kapiaisen mukaan oppilaitosten käynnistämillä e-urheilulinjoilla on lajille valtava merkitys.

– Pelaajat, joilla on halua ja valmiudet nousta huipulle, saavat valmennusta. Lisäksi oppilaitoksissa voidaan scoutata (löytää) lupaavia pelaajia.

Kapiainen toivoo, että oppilaitokset auttavat Suomea kohti e-urheilun kansainvälistä huippua. Joissain maissa valtion panostus e-urheiluun on kuitenkin paljon kovempaa kuin meillä.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa e-urheiluvalmennusta on monissa yliopistoissa. Tanskassakin on hyvä järjestelmä, siellä valtio tukee runsaasti e-urheilua.

 

Myös Ruoveden lukion e-urheiluohjaaja Kivikoski on ehdottomasti sitä mieltä, että uudesta linjasta on apua huipulle pääsemisessä. Pelitaitojen kehittämisen lisäksi linja auttaa nuoria pelaajia verkostoitumaan ja opettaa monenlaisia urheilijoille tärkeitä taitoja, kuten sen, mitä joukkueen jäseneltä vaaditaan.

– Jos joukkueeseen hakee kaksi samantasoista pelaajaa, joista toisella on ansioluettelossa, että on saanut ammattimaista yksilö- ja joukkuevalmennusta, hän tulee valituksi, Kivikoski selittää.

Jos e-urheilussa haluaa huipulle, harjoittelu on syytä aloittaa nuorena. Kivikosken mukaan valtaosa ammattilaisista on alle 25-vuotiaita.

Peliammattilaisuus ei kuitenkaan ole ainoa tapa ansaita elantoa e-urheilulla. Urheilumuoto on jo synnyttänyt paljon uusia ammatteja.

– Valmennus, apuvalmennus, analytiikka, juontaminen, selostaminen, striimaaminen, opettaminen kouluissa, lajiliiton työt, viestintä, mainonta ja tapahtumatuotannot, Kivikoski luettelee.

 

Ruoveden lukion tavoite on kasvattaa e-urheilulinjalaisten määrä nykyisestä viidestä pariinkymmeneen. Lukio toivoo, että joka syksy linjalla aloittaisi kuudesta kymmeneen uutta opiskelijaa.

Ruovesi on pieni kunta, ja kylänraitti on autio. Lähekkäin ovat samat maamerkit kuin muuallakin: K- ja S-marketit, R-kioski ja Veikon Kone. Komea kunnantalo seisoo ylväänä mutta hiljaisena.

Kunnan väestökehitys on laskeva. Vielä vuonna 2010 Ruovedellä asui yli viisituhatta ihmistä, toissa vuonna asukasluku oli 4 459.

Toistaiseksi Ruovesi on onnistunut pitämään kiinni lukiostaan. Jos lukio lakkautettaisiin, kunnan nuoret joutuisivat lähtemään aamuisin linja-autolla runsaan kolmenkymmenen kilometrin päähän Mänttään, Orivedelle tai Virroille.

Lukioiden pysyminen pienissä kunnissa on kovin epävarmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on kadonnut 66 lukiota, tosin kokonaan lukio on hävinnyt vain kuudesta kunnasta. Rehtori Simo Sinervo laskee, että pysyäkseen elinvoimaisena Ruoveden lukiossa pitäisi olla 120 oppilasta, kun määrä on nyt 85.

E-urheilulinjan käynnistäminen on yksi keino, jolla lukiota yritetään pitää houkuttelevana.

– Lukion on pakko olla kiinnostava, jos se haluaa säilyä pienellä paikkakunnalla, Sinervo sanoo.

 

Rehtori uskoo, että Ruoveden lukio selviytyy erikoistumislinjojen ansiosta. Erikoistumisesta on jo aiempaa kokemusta. Parikymmentä vuotta sitten kunnassa päätettiin perustaa lukioon ratsastukseen erikoistunut linja.

Sinervon mukaan ilman tuota päätöstä lukiota ei enää olisi olemassa. Erikoistumislinjat nimittäin houkuttelevat opiskelijoita myös kunnan rajojen ulkopuolelta.

– Yli neljä kymmenestä ratsastuslinjan oppilaasta on muualta. Heitä on tullut Liedosta Tornioon. Juuri nyt Rovaniemeltä on tulossa kolme tyttöä tutustumiskäynnille, Sinervo kertoo.

Viime syksynä lukiossa käynnistyi e-urheilulinjan lisäksi eläinlääketieteen erikoistumislinja. Yksitoista opiskelijaa aloitti linjalla, joka tekee yhteistyötä virolaisen Tarton maatalousyliopiston kanssa.

Ruovedellä on tarjolla asuntoja muualta tuleville, ja opiskelijoiden asumista myös tuetaan.

– Kokenut pedagogi katsoo nuorten perään, ettei mene vallan juhlimiseksi. Vaikka kyllähän sitäkin pitää vähän olla, Sinervo sanoo.

Onnelliset opiskelijat ovat oppilaitokselle paras mainosvaltti. Ruoveden e-urheilulinjan lukiolaiset kertovat olevansa tyytyväisiä – pelitaidot kehittyvät, ja muukin lukion suorittaminen sujuu hyvin.

– Pelaaminen kompensoi, eikä koulu ole vain pänttäämistä, Miska Michelsson sanoo.

Olli Laakan mielestä e-urheilun harjoittelu on tuonut rytmiä elämään.

– On helpompi ajatella ajankäyttöään niin, että ensin on vaikka tunti opiskelua ja vasta sen jälkeen e-urheilua. Näin elämä ei ole pelkkää haahuilua.

Ruoveden e-urheilijoista voi tulla alansa huippuja, mutta vielä he eivät osaa sanoa pelaamiselleen selkeää ammatillista tavoitetta. Kellarikerroksen peliluokassa harjoitteleva kolmikko olisi lähtenyt lukioon, vaikkei siellä olisi ollut tarjolla e-urheilua.

– Äiti sanoi, että lukioon pitää mennä. Kun kuulin e-urheilulinjasta, olin itsekin innoissani ja halusin tulla tänne, Laaka kertoo.

 

E-urheilun opiskeluun kuuluu paljon muutakin kuin varsinaista pelaamista. Oscar Kivikosken mukaan esimerkiksi ravinnon ja unen merkitys sekä alalla verkostoituminen ovat tärkeä osa valmennusta.

Oppilaat kuulevat luentoja myös henkilöbrändäämisestä ja bisnestaidoista. Niiden on oltava hallussa, jos ammattilaisura lähtee vauhtiin.

Kun pelivalmennus päättyy kellarikerroksessa, vuorossa on fysiikka- ja mentaalivalmennusta. Michelsson, Laaka ja Eräpalo käyvät vaihtamassa farkut ja hupparit verkkareihin ja t-paitoihin. Salissa opettaja Pasi Kaartinen pyytää poikia kantamaan laatikollisen kuntopalloja ja käsipainoja.

– Käsivoimat ovat koetuksella ensimmäistä kertaa tänään, opettaja huikkaa.

Pelimenestys ei taida jäädä käsivoimista kiinni. Eräpalo kiipeää ensimmäiseksi köyttä pitkin salin kattoon pelkillä käsillä vetämällä. Laaka tosin epäilee, että temppu onnistui, koska ”Joni painaa varmaan jotain 35 kiloa”.

Kaartinen istuttaa pojat lattialle. Hän kertoo, että pelaajan mielen on oltava kirkas ja kropan valmis.

– Kolme tärkeää asiaa: syöminen, uni ja lepo. Tärkeää on myös se, että muut asiat elämässä ovat hyvin. Ja teidän on tiedettävä, missä olette hyviä.

Kun kiinalaisten pikkubussi oli viime kesänä ajanut Ruoveden kunnantalon eteen, selvisi, että valtuuskunta oli saapunut Ningbosta. Harva suomalainen on edes kuullut Kiinan länsiosassa sijaitsevasta kaupungista, sillä se on maan mittakaavassa pieni: alueella asuu ”vain” 7,6 miljoonaa ihmistä.

Rehtori Sinervon mukaan valtuuskunta kiersi Pohjois-Euroopassa ostamassa ”kaikenlaista kiinnostavaa”. Ennen Suomea he olivat käyneet jo Ruotsissa ja Virossa. Valtuuskuntaan kuului paikallisen kauppakamarin toimitusjohtaja ja talouspäällikkö sekä kaksi yritysjohtajaa. Ruovedelle valtuuskunta päätyi, koska heidän suomalaiset isäntänsä olivat kuulleet, että kunnassa järjestetään e-urheilukoulutusta.

– Sanoimme päivää ja esittäydyimme. Valtuuskunta halusi tietää, mitä teemme e-urheilukoulutuksessa. Kun kerroimme, että aloitamme vasta syksyllä, heidän intonsa hieman laski, Sinervo kertoo.

Rehtori arvelee, että kiinalaiset olisivat halunneet tuoda Ruovedelle e-urheilun opiskeluryhmiä. Ja hän toivoo, ettei pientä pirkanmaalaiskuntaa ole Kiinassa vieläkään aivan kokonaan unohdettu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .