Poikien aivot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen, ja sillä on pelottavia yhteiskunnallisia seurauksia, sanoo aivotutkija Markus Heilig

Aivotutkija Markus Heilig tietää sohaisevansa ampiaispesään, mutta hänellä on siihen hyvä syy.

Naisten ja miesten aivoista kerrotaan edelleen stereotyyppisiä vitsejä, jotka eivät tee kunniaa kummallekaan sukupuolelle – ja vielä vähemmän kertojilleen.

Vain vähän aikaa sitten vitsejä pidettiin totena. Naisten vuosituhantista sortoa on toistuvasti perusteltu näkemyksellä, jonka mukaan naiset ovat fyysisesti ja henkisesti miehiä huonompia.

Biologiset sukupuolierot eivät ole vain vaikea ja poliittiselta korrektiudeltaan arveluttava aihe, ne ovat myös vaarallinen aihepiiri. Vaatii pokkaa tulla tasa-arvon vuoteen 2019 väittämään, että naisten ja miesten aivoilla on eroja.

Ruotsalainen neuropsykiatrian professori Heilig kuitenkin tekee sen huomenna julkaistavassa tietokirjassaan Naisen aivot, miehen aivot – Onko aivoilla sukupuoli? (Atena).

– On kyllä mielenkiintoista, kuinka voimakkaita reaktioita tämä aihe herättää monissa hyvissä ihmisissä, Heilig pohtii.

 

Yksi miesten ja naisten aivojen erojen seurauksista näkyy nykypäivänä Heiligin mukaan erityisen selvästi – jopa pelottavasti.

Kysymys on aivojen otsalohkosta, joka vaikuttaa yksilön impulssikontrolliin ja kykyyn toimia ja työskennellä pitkäjänteisesti. Tytöillä tämä aivojen osa kehittyy varhaisemmin kuin pojilla. Suurimmillaan sukupuolten erot ovat yläkoulu- ja lukioiässä.

– Tytöt pystyvät keskittymään opiskeluun samassa vaiheessa, kun monet pojat istuvat luokan perillä ja lähinnä häiritsevät opetusta, Heilig sanoo.

Osalla pojista otsalohko kehittyy erityisen hitaasti. On suuri riski, että heidän elämänsä kriittiset nuoruusvuodet – ne, jolloin pitäisi tehdä ratkaisevia valintoja tulevan koulutuksen ja ammattiuran suhteen – kuluvat toilailuun tai muihin kiinnostavampiin aktiviteetteihin.

Ilmiö ei ole uusi, mutta sen seuraukset ovat.

Sata vuotta sitten yhteiskunta oli kokonaan toisenlainen. Murrosikäiseltä ei vaadittu uravalintoja, vaan tulevaisuuden ratkaisivat pitkälti syntyperä ja yhteiskuntaluokka. Naiset eivät kilpailleet miesten kanssa työpaikoista. Naisille ei ollut juuri tarjolla korkeaa koulutusta, ja toisaalta miesten keskimäärin suurempi lihasvoima antoi heille edun ruumiillisissa töissä, joita oli paljon.

Näin hitaamminkin kehittyneistä miehistä tuli yhteiskunnan jäseniä ja perheidensä johtajia.

Nyt tilanne on kokonaan erilainen. Naiset kouluttautuvat, perinteiset lihasvoimaa vaatineet työt vähenevät, eikä osa miehistä enää löydä paikkaansa yhteiskunnassa.

Heistä tulee vihaisia.

– He äänestävät valtaan Donald Trumpin tai Ruotsidemokraatit. Kyllä, olen huolissani tästä kehityksestä, Heilig sanoo.

 

Kahden tyttären isänä Heiligillä on kahtalainen motiivi aivojen sukupuolierojen tutkimiseen. Toisaalta hän on kiinnostunut asiasta luonnontieteellisenä ongelmana, toisaalta hän näkee työnsä edistävän tasa-arvoa.

– Pitkään oletettiin, että miehiä tutkimalla saatava tieto on yleistettävissä myös naisiin. Nyt tiedetään, että esimerkiksi naisen sydänkohtaus voi vaatia aivan erilaista hoitoa kuin miehen.

Tutkimukset osoittavat myös, että naisen ja miehen masennukset ovat laadultaan usein erilaisia ja eri keinoin hoidettavissa.

Kirjassaan Heilig viittaa tutkimuksiin, joissa on löydetty eroja vasemman ja oikean aivopuoliskon toiminnassa miesten ja naisten välillä. Miesten aivoissa yhteydet aivopuoliskojen sisällä ovat rakentuneet keskimäärin laajemmin kuin naisilla. Naisilla taas aivopuoliskojen väliset yhteydet ovat keskimäärin laajempia kuin miehillä.

Tämä viittaa siihen kliseemäiseen ajatukseen, että miehet ovat keskimäärin parempia matemaattisessa ja avaruudellisessa hahmottamisessa ja naiset sosiaalisissa ja verbaalisissa kyvyissä.

Keskimäärin. Se on avainsana, Heilig painottaa. Hän muistuttaa, että todettu ero on niin pieni, että arkielämässä sillä ei ole juuri vaikutusta.

Keskimääräiset erot tulevat näkyviin vasta, kun listataan eri alojen huippuja. Aivojen sukupuoliero voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailman sadan parhaan matemaatikon joukossa on vähemmän naisia kuin miehiä.

Toisaalta: korkea koulutus ja osallistuminen yhteiskunnalliseen elämään olivat vuosituhansia miesten yksinoikeus. Naiset alkoivat päästä osallisiksi yliopistokoulutuksesta vasta 1800-luvun loppupuolella. Suomessa naiset saivat opiskeluoikeuden yliopistossa vasta 1901 ja äänioikeuden muutamaa vuotta myöhemmin. Kuinka on edes mahdollista tietää, mikä osuus sukupuolittuneessa käytöksessä on ympäristöstä ja kulttuurista omaksuttua, mikä biologian ja aivotoiminnan määräämää?

– Paras arvio on, että noin puolet on kulttuurista, puolet biologiaa, Heilig sanoo.

Työelämän tutkimuksen perusteella tiedetään, että tasa-arvo toteutuu yleensä parhaiten aloilla, joissa naisia ja miehiä on yhtä paljon.

Heilig pitää sellaista tilannetta toivottavana, mutta ei usko sen toteutuvan. Hänen mukaansa on todennäköistä, että vaikka kaikki kulttuuriin ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät riisuttaisiin, kiinnostus joihinkin aloihin olisi silti sukupuolittunutta.

– En usko, että koskaan tulee tilannetta, jolloin vaikkapa puolet sairaanhoitajista olisi miehiä.

Hänen mielestään sukupuolittuneet kiinnostuksen kohteet pitää hyväksyä, mutta niitä ei saa arvottaa eri tavalla.

– Se tarkoittaa, että naisenemmistöisten alojen palkkausta pitää korjata.

Sukupuoleen liittyvässä keskustelussa valtavirtaa edustavat tällä hetkellä näkemykset, joiden mukaan sukupuoli rakentuu kulttuurin ja sosiaalistumisprosessin perusteella.

Luonnontieteellisillä näkökulmilla, jotka etsivät biologisia eroavaisuuksia, on ollut paha kaiku.

– Olen itse juutalainen, joten tiedän kyllä, kuinka luonnontiedettä voidaan käyttää väärin eriarvoisuuden perustelemiseen, Heilig huomauttaa.

Hän pitää nykyistä tilannetta ongelmallisena. Yliopistoissa opetettava sukupuolentutkimus liittyy vahvasti humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aloihin. Luonnontieteiden ja sukupuolentutkimuksen välinen keskusteluyhteys on hatara.

– Raja pitäisi pystyä murtamaan. Tarvitsemme yhteistä keskustelua. Biologia kuitenkin liittyy väistämättä keskusteluun sukupuolesta, Markus Heilig sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .