Professorit syyttävät tunnettua muuttoliiketutkijaa keskustelun vääristämisestä

"Koen, että tehtäväni on olla käytettävissä", muuttoliiketutkija Timo Aro vastaa kritiikkiin.

Timo Aron nimeen törmää usein siellä missä puhutaan kaupungistumisesta ja alueiden elinvoimasta, oli kyse uutisesta tai alan seminaarista. Hänestä on tullut ilmiö: kaupungistuvan Suomen tulkki, jonka analyyseihin moni media, yritys ja kunta luottaa. Aron perusviesti on, että kaupungistuminen on vääjäämätöntä.

Sunnuntaisuomalaisen haastattelemat akateemiset tutkijat kuitenkin arvostelevat Aroa voimakkaasti. Heidän mielestään Aro on "menestyksekäs tutkijan titteliä käyttävä konsultti", joka "esittää asioita yksipuolisesti ja vääristää julkista keskustelua".

– Timolla on monopoli, hänestä on tullut Suomen virallinen aluetutkija, aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta sanoo.

Katajamäen lisäksi aihetta kommentoivat aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta sekä aluetutkimuksen emeritusprofessori Heikki Eskelinen Itä-Suomen yliopistosta.

Professorien mukaan kyse ei ole siitä, että Aron esittämät luvut ja analyysit olisivat vääriä – tilastot osoittavat, että väestö keskittyy.

Kysymys on aluepolitiikasta ja mielipidevaikuttamisesta: siitä tulenarasta kysymyksestä, onko koko Suomen asuttuna pitämisellä edelleen kansalaisten tuki vai ei.

Professorien mielestä Arosta on tullut äänitorvi niille, joiden agendaan metropolikehitys sopii, ja akateemiset aluetutkijat ovat jääneet syrjään julkisesta keskustelusta.

– On suurten grynderien etujen mukaista puhua jatkuvasta kaupungistumisesta. Se tarkoittaa asunnontuotannon lisäämistä kasvualueilla. Tarjonta lisää kysyntää, sanoo Katajamäki. Hän tunnustautuu itse "hajautetun kilpailukyvyn" kannattajaksi.

Professorien mielestä Aron viesti on yksinkertaistettu ja syö tilan muilta näkökulmilta. Kuten siltä, että muuttotappioalueet eivät ole häviämässä mihinkään, joten myös niiden kehittämisestä tulisi puhua. Tai siitä, että yhä useampi suomalainen asuu monessa paikassa yhtä aikaa etätöiden tai kesämökin ansiosta. Tilastoissa näkyy vain verotuskunta.

Myös media saa osansa arvostelusta.

– Metropoliargumentaatioon kuuluu ajatus siitä, että kaupungistuminen on Suomen kokonaisetu. Esimerkiksi Helsingin Sanomat edustaa tätä voimakkaasti. Kuva on kuitenkin yksinkertaistettu. Miten huolehditaan, että metropolin ulkopuoliset alueet saavat osansa tästä oletetusta kokonaisedusta? professori Eskelinen kysyy.

Aro vastaa professorien kritiikkiin Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa. Hän ei ymmärrä väitettä julkisen keskustelun kaventamisesta.

– Itse näen päinvastoin. Asiantuntemukseni liittyy muuttoliikkeeseen, ja koen, että tehtäväni on olla mahdollisimman paljon käytettävissä, jos asiat kiinnostavat.