Puolueet tyrmäävät äänestysvelvollisuuden: "Se ei poistaisi itse ongelmaa"

Suomeen ei säädetä äänestysvelvollisuutta tulevan eduskunnan aikana. Näin arvioivat nykyisten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit.

Äänestysvelvollisuus nousi otsikoihin ennen joulua, kun pitkän linjan vaalilainsäädäntöasiantuntija, ministeri Lauri Tarasti, esitti äänestysvelvollisuuden lisäämistä perustuslakiin.

Tarastin ehdotuksessa äänestysvelvollisuus olisi julistuksenomainen. Sen noudattamatta jättämisestä ei säädettäisi rangaistusta, eikä sitä vietäisi perustuslain lisäksi muuhun lainsäädäntöön.

Tarastin ajatus ei saa kannatusta, vaikka jokainen puoluesihteereistä jakaa Tarastin huolen äänestysaktiivisuuden laskusta.

Suurin syy puoluesihteereiden skeptisyyteen on se, että pelkkää muutosta perustuslaissa pidetään tehottomana ratkaisuna.

– Lisäys olisi nähdäkseni varsin merkityksetön. Se ei poistaisi itse ongelmaa, enkä siis usko, että sellaista lisäystä perustuslakiin tullaan tekemään, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen kommentoi.

SDP:n Antton Rönnholmin mielestä sellaiset lakiin lisätyt velvollisuudet, joista ei seuraa sanktiota, ovat kyseenalaisia arvoltaan.

RKP:n Fredrik Guseff huomauttaa, että äänestämättä jättäminen on oikeus ja kannanotto siinä missä äänestäminenkin.

Keskustan Riikka Pirkkalainen ja sinisten Matti Torvinen vetoavat siihen, että Suomessa äänestämistä pidetään oikeutena.

– Meillä on äänestämisessä vahva kulttuurihistoria: esimerkiksi naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa äänioikeuden. Se on vahvasti oikeus, ei velvollisuus, Torvinen sanoo.

 

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen on puoluesihteereistä ainoa, joka ei tyrmää Tarastin ajatusta perustuslakiin tehtävästä lisäyksestä – hänestä muut äänestysaktiivisuutta parantavat toimet ovat kuitenkin paljon kiireellisempiä ja tärkeämpiä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi äänestyspaikkojen sijoittelun pohtiminen ja äänestämisen helpottaminen.

RKP:n Guseff kehottaa kiinnittämään huomiota alueiden välisiin eroihin äänestysvilkkaudessa.

– Paikalliset erot jopa saman kunnan sisällä ovat suuria. Hyvinvoivat suomalaiset kyllä äänestävät, mutta iso kysymys on, miten esimerkiksi syrjäytyneet ja maahanmuuttajat saadaan äänestämään.

Miltei kaikkien puoluesihteereiden puheissa päällimmäiseksi nousee ajatus, jonka mukaan politiikka pitää tehdä niin mielenkiintoiseksi, että ihmiset haluavat äänestää.

Vihreiden Miettinen nostaa esimerkeiksi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin valtaan nostaneen poliittisen liikkeen ja Yhdysvalloissa senaattori Bernie Sandersin kovan nosteen.

Lauri Tarasti perustelee ehdotustaan äänestysvelvollisuudesta vaalitutkija Sami Borgin kirjalla Kunnallisvaalitutkimus 2017.

Kirjan mukaan kolmannes äänestäneistä yhtyi väitteeseen, jonka mukaan äänestämällä voi vaikuttaa kunnan asioihin. Kolme neljännestä tunnisti omakseen väitteen, jonka mukaan äänestäminen on kansalaisvelvollisuus.

Tarastin mielestä perustuslakiin lisättävä äänestysvelvollisuus lujittaisi sitä, että äänestäminen ymmärrettäisiin moraaliseksi velvollisuudeksi, mikä puolestaan nostaisi äänestysprosenttia.

 

Sami Borg itse ei ota Tarastin ehdotukseen kovin vahvaa kantaa: lisäys perustuslakiin voisi olla mahdollinen, mutta vaikutukset olisivat pieniä.

– Siitä voisi olla hyötyäkin, jos se yhdistyisi vaikka kouluissa annettavaan kansalaiskasvatukseen. Tällainen ylhäältä päin annettava valistus on vain meillä kovin epäsuosittua.

Borgin mielestä olisi hyvä asia, jos Tarastin ehdotus saisi aikaan keskustelua äänestysaktiivisuudesta ja äänestämisen yleisestä merkityksestä.

Samalla Borgin mukaan on syytä muistaa, että aktiivinen äänestämättä jättäminen on kaikin puolin hyväksyttävä kansalaisaktiivisuuden muoto.

Minkäänlaista äänestyspakkoa Borg ei Suomeen sovittaisi. Ulkomaiset esimerkit kertovat sairauslomalappujen hakemisesta äänestyspäiviksi, vitsiäänten jättämisestä ja tyhjien lipukkeiden määrän kasvusta.

Enemmän tai vähemmän sitovia äänestyspakkoja noudatetaan esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maissa. Euroopassa Belgiassa on äänestyspakko, mutta äänestämättä jättämisestä ei rangaista.

Puoluesihteereiden puheissa äänestysaktiivisuutta nostetaan jo tutuilla keinoilla, mutta samoja vaihtoehtoja on pyöritelty pitkään.

SDP:n Rönnholm pohdiskelee mahdollisuutta tarjota puolueille porkkanaa: puolueita voitaisiin vastuuttaa esimerkiksi niin, että puoluetuen nostaminen sidottaisiin äänestysaktiivisuuden nousuun.

– Ne kollegat, joiden kanssa olen puhunut, eivät ole olleet tästä toistaiseksi innostuneita, Rönnholm sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .