Rikkaruohonen: Hetken aikaa en ole lahjaton

Syntymäpäivänä lapseni toimivat selkäni takana, kirjoittaa Pertti Ruohonen.

Nyt on pakko kehua lahjoillaan. Postilaatikko oli syntymäpäivänä pullollaan. Ilman yhtään pulloa.

Tarkoitus oli antaa itselle ja läheisille tasavuosilahjaksi se, ettei kenenkään tarvitse järjestää mitään. Joulu painoi päälle, hajaNaisessa elämäntilanteessa läheisimmät ihmiset ovat kaukana maantieteellisistä tai muista syistä.

Selkäni takana lapset olivat kuitenkin ottaneet lahjakkaasti yhteyksiä. Tuloksena oli tukku henkilökohtaisia kirjeitä valta- ja maakunnan sekä koti- ja kasvukaupungin kavereilta. Muistorikka(ita) tarinoita!

Tyttäret olivat rakentaneet myös etäjoulukalenterin, josta aukeni mm. Zlatan Ibrahimovic -kalsarit kultareunuksin, poronsarvipaita tekstillä We All Love a Reinbeer, kasvonaamio ja leivänpaahtimen pihdit turvaa tuomaan.

Kirjeissä tuli irtokirjaimia, joista lopulta rakentui sanat: Yhteinen reissu.

Lapset ovat herran (ja rouvan) lahjoja – jo muualla asuvina aikuisinakin.

Sisko lähetti wanhan valokuvataulun polkupyörään nojaavasta pienestä isoveljestä. Ilme näyttää, että silloin ei Jopo keulinut. Jopo ei koskaan vaihtunut mopoon – silti se karkasi usein elämässä käsistä.

(M)ikäkriisi? Ikä on vain numero – mutta siitä ei kannata tehdä numeroa. Mutta voi tehdä kirjaimia: ikälisinä (ulko)näkö heikkenee, kuulo vähintäänkin valikoi.

Toivottavasti en jää tälle ikäluokalle. Moni kaveri jäi jo alemmille luokille, elävistä osa on olemukseltaan jo ihan luokilla.

Pitää yrittää olla ikävystyttämättä ihmisiä. Ikäloppu kuulostaa erillisiltä sanoilta ja kuolemalta.

Tällä ikäpolvella on vammoja ja vaivoja. Itseltäni on vain ikälonkka vaihdettu.

Äiti oli keramiikkataiteillut savesta mustavalkoisen jalkapallon, johon oli lävistänyt kellokoneiston. Aika kulkee eteen- ja muistot taaksepäin. Paraatitorjuntojen lisäksi ex-maalivahdille lahja toi tuskaisia muistoja lahjamaaleista. Ja nuoruuden ylimielisen heiton: Lahjattomat treenaa.

Mustavalkoinen väri muistutti, että pallo ei ole aina ollut hallussa kentän ulkopuolella.

Kollegatrio Ylestä ja lehdestä oli radioaktiivinen. Yhdistivät 60 vuoden täyttymisen ja Entisten nuorten sävellahjan. Yllätyksenä juontaja Jari Vesa soitti ja haastatteli muutamasta kohtaamisestani Juice Leskisen kanssa. Ystävien toivelevyn valinta oli tietysti Sika.

Laulunlahjaa tai musikaalisuutta ei elämä antanut. Eikä unenlahjoja.

Tuttava paheksui salaa täyttämistä. Halusi lahjo(itta)a jotakin.

– Lahjoita UNIcefille. Mulla on elämässä ollut lasit ja lautaset liiankin täynnä. Universaalisti on liikaa lapsia, joille elämä on vain paha uni.

Kirjoittaja on pakinoitsija jo kolmannessa polvessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .