Ruotsissa jonotetaan "huonon suomen" opetukseen

Aiemmin meänkieltä väheksyttiin, mutta nyt se on myös nuorten suosiossa.

Suomen kielestä kehittynyttä meänkieltä väheksyttiin aiemmin, mutta nyt Pohjois-Ruotsissa puhuttava kieli on noussut uuteen suosioon.

Kieli sai Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman vuonna 2000. Lähes uhanalaisen kielen elvyttämiseksi on tehty töitä jo pitkään. Arviot meänkielisten määrästä Ruotsissa vaihtelevat 10 000 ja 70 000 puhujan välillä, eikä tarkkaa tietoa ole olemassa.

Ennen meänkieltä pidettiin "huonona suomena", ja kielen asemassa on ollut muutoksia myös huonompaan suuntaan. Esimerkiksi Pajalan kunnassa meänkieli oli aiemmin pakollinen oppiaine koulussa, mutta nyt sen opiskelu perustuu vapaaehtoisuuteen.

Paljon töitä meänkielen puolesta tehneen toimittajan Bertil Isakssonin mukaan vapaaehtoisuus on heikentänyt nuorten kielitaitoa. Toisaalta esimerkiksi Kiirunassa ja Haaparannalla tilanne on parempi.

– Kiirunassa parisataa lasta opiskelee koulussa, jossa opetetaan meänkieltä. Haaparannalla taas opetetaan suomea niin, että lapsista tulee kaksikielisiä. Kouluun on pitkä jono, Isaksson kertoo.

Lue Sunnuntaisuomalaisesta laaja reportaasi Pohjois-Ruotsin meänkielisiltä alueilta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.