Saunoimme aamusta yöhön julkisissa saunoissa – katso laaja kuvareportaasi

Sauna on ainoa paikka, jossa puhelin ei ole mukanani, kertoo monta kertaa viikossa saunova Eevakaisa Mölsä.

Sauna kuuluu suomalaisten arkeen ja juhlaan, erityisesti juhannuksen viettoon. Suomi esittääkin saunomista nyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Saunomiskulttuuri elää murrosvaihetta, sillä entistä harvempi kerrostaloasuja haluaa oman saunan. Samaan aikaan kiinnostus yleisiin saunoihin lisääntyy. Helsingissä julkisia saunoja on runsaasti, mutta nyt niitä nousee myös maakuntiin. Saunoimme Helsingin yleisissä saunoissa aamuseitsemästä iltakymmeneen.

Allas Sea Pool, kello 7

Myyjät virittelevät kojujaan pystyyn Helsingin Kauppatorilla, ja kaupunki heräilee uuteen päivään. Eevakaisa Mölsä, 36, kurvaa pyörällään torin vieressä sijaitsevan merikylpylä Allas Sea Poolin eteen. Hän maksaa Altaalle jatkuvasta jäsenyydestä.

– Tämä on minulle urbaani kesämökki. Pääsen kotoa tähän parissa minuutissa, hän kertoo.

Mölsälle saunominen on henkistä ja fyysistä puhdistautumista sekä palautumista.

– Ei ole sellaista vaivaa, johon sauna ei auttaisi.

Valitsemme Altaan saunoista tilavan ja tyhjänä olevan sekasaunan. Varhain aamulla siellä saa Mölsän mukaan usein olla yksin.

– Saunassa kroppani herää yön kohmeesta, saatan joogata tai nostaa jalat ylös. Aamusauna on meditatiivinen kokemus.

Viestintäalalla työskentelevä Mölsä heittää löylyä ja katsoo ikkunasta aukeavaa merimaisemaa. Sauna on hänelle myös irtautumisen ja oman ajan paikka.

– Sauna on ainoa paikka, jossa puhelin ei ole mukanani.

Mölsä kuuluu asuinalueensa saunaseuraan, ja hänellä on taloyhtiössään saunavuoro joka lauantai.

– Saunavuorollani tykkään saunoa yksin. Jos joku ystävistäni tulee saunomaan, eikä ole tasan kuudelta paikalla, harmittaa, sillä joudun silloin ottamaan puhelimeni saunalle mukaan. Se rikkoo rituaalin.

Taloyhtiön saunassa hän tekee kauneushoitoja, mutta saunatuoksut ovat vielä tärkeämpiä.

– Saunominen on samalla aromaterapiaa. Suosikkini on juhannuskoivu.

Kaveripiirissään Mölsä tunnetaan ”saunagirlinä”, jolle sauna on sydämen asia.

– Iltaisin Altaalla saunominen on sosiaalinen kokemus. Täällä käy paljon ulkomaalaisia, ja minusta on mukava kertoa heille saunomisesta. Suomalaisella saunalla on vielä paljon brändäysmahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla, jos ajatellaan vaikka terveyshyötyjä.

Aurinko lämmittää ulkona, ja altaille voi kävellä ilman pyyhettäkin. Mölsä pulahtaa kylmään merivesialtaaseen, sukeltaa ja ui muutamia vetoja.

– Paina pää veden alle, se tekee hyvää, hän opastaa, kun laskeudun veteen.

Lapsuuden kesien saunat ovat Mölsälle tärkeitä: Kaisa-mummin tuttavien sauna Kiteen Ätäsköllä ja sukulaisten mökin sauna Kuopion Varvisaaressa.

– Kaipaan mökkisaunojen tunnelmaa. Se on ihan erilaista kuin täällä. Vaikkei Helsinki ole suurkaupunki, täällä on kuitenkin koko ajan henkinen kellokortti kaulassa.

Myös yksi Mölsän kamalimmista muistoista liittyy saunaan. Hänen edellisessä taloyhtiössään sauna oli kellarissa, ja kerran saunan ovi jumittui hänen saunavuorollaan.

– Sammutin saunan ja yritin rikkoa ikkunan, jonka raosta huusin apua. Onneksi joku vastapäiseltä parvekkeelta kuuli. Palomiehet pelastivat minut.

Mölsä saunoo yleisissä saunoissa myös matkoillaan. Puheissa vilahtavat Bali, Imatra ja Nurmeksen Bomba.

– Sauna on terveellinen ja tasavertainen kohtaamispaikka, jossa keskustelu voi mennä nopeasti syvälliseksi. Siinä on jotakin uniikkia.

Sauna Hermanni, kello 15

Elohopea on kivunnut iltapäivällä hellelukemiin Helsingin Hermannin kaupunginosassa. Vaalean kerrostalon sisäpihan riippumatossa lepäilevät Sauna Hermannin yrittäjä Mika Ahonen, 43, ja saunakoira Milo.

Suurin osa asiakkaista tulee työpäivän jälkeen, ja nyt on maanantai, joka on viikon hiljaisimpia päiviä.

– Keskiviikko ja torstai ovat hyviä päiviä, mutta yleistä saunaa ei voi pitää auki vain hyvinä päivinä. Tämä on elämätapa. Raha tulee muusta, kuten cateringistä, viisi vuotta sitten paikan ostanut Ahonen sanoo.

Laskeudumme portaat saunalle. Askel kynnyksen yli on kuin aikamatka. Ahonen on luonut vuonna 1953 aloittaneeseen saunaan sen alkuaikojen hengen.

Vanhoja julisteita, astioita, huonekaluja ja ajan tapettia.

– Haluan ylläpitää yleisten saunojen saunakulttuuria. Sillä ei ole mitään tekemistä Helsingin uusien saunojen kanssa, enkä minä sellaista haluaisi edes pitää. Tykkään historiasta ja tarinoista.

Sauna Hermannilla on erikseen miesten ja naisten saunat pesutiloineen. Sekasauna on kerran viikossa, mutta vilvoittelualueella voi jutella kaikkien kanssa. Lisäksi Ahonen järjestää saunalla tapahtumia, kuten diskoja, joissa ”jorataan yhdessä pyyhkeet päällä”.

Ovi käy, ja ensimmäinen asiakas katoaa miesten pukuhuoneeseen.

– Täällä ei suoriteta vaan unohdetaan hetkeksi kaikki ja irtaudutaan arjesta. Istahdetaan rauhassa, jutellaan toisten kanssa.

Saunakulttuuriin kuuluu Ahosen mukaan makkara ja saunaolut mutta ei ryyppääminen.

Koska on jo nälkä, maistamme saunamenusta sillivoileipiä. Pukuhuoneen pirtinpöydän ääressä tulee lapsuus mieleen.

Ahosesta tuli yleisten saunojen kävijä viisitoista vuotta sitten, kun silloinen työkaveri vei hänet saunomaan.

– Ihastuin kertaheitolla, sillä minulle ei tullut saunassa huono olo kuten usein muulloin. Yleiset saunat on rakennettu aikoinaan ajatuksella ja nimenomaan saunoiksi. Niissä on riittävästi happea.

Nykyisin hän saunoo Milon kanssa melkein joka päivä yrityksensä saunassa. Ennen saunapäivä oli perjantai: sauna huuhtoi huonon työviikon mielestä tai antoi lisävauhtia hyvän vireen jatkumiselle myös viikonlopuksi.

Milo-koiraa mökille hakeva Ahosen äiti Marita Riuttala-Parikka käy myös Hermannissa saunomassa.

– Asunnossani on sauna, mutta miksi saunoisin yksin? Hyvä, että lopettavat asuntosaunojen rakentamisen uusiin taloihin. Monella se on varastona.

Ovi alkaa käydä tiheämpään. Pari naista, isä ja poika.

Ensimmäistä kertaa Suomeen tullut japanilainen turisti Jun Matsumura, 41, riisuuntuu ja nappaa saunahatun päähänsä. Hän istuu alalauteelle ja venyttelee niskojaan silmät kiinni.

Japanissa kiukaalle ei heitetä vettä, mutta varovainen kauhomiseni ei haittaa häntä. Ahonen ei ole suotta kehunut yleisiä saunoja: minuakaan ei ala huimata kuten yleensä.

– Sauna on hyväksi terveydelle, ja se rentouttaa, Matsumura sanoo.

Lähdemme vilvoittelemaan. Matsumura kertoo googlanneensa saunoja myös seuraavasta matkakohteestaan Riiasta.

Hän jää saunatakissaan lukemaan pergolan varjoon, kun jatkamme kohti seuraavaa saunaa.

Sompasauna, kello 18

Savu nousee vajamaisen hökkelin katolta Helsingin Kalasataman kärjessä. Sitä ympäröivä satama-alue on yhtä rakennustyömaata. En voi olla miettimättä, onko edessäni oleva hökkeli todellakin paljon puhuttu Sompasauna.

Ihmisiä istuu auringossa tuoleilla ja maassa. Tiiliistä tehdyllä grillauspaikalla on tuli, ja käsisaha soi keskeneräisessä hirsirakennuksessa.

Saan pohdintaani vastauksen, kun hökkelin ovi avautuu ja ohitseni kirmaisee alastomia ihmisiä kohti mereen vieviä portaita. Sauna on löytynyt, mutta missään ei näy pukuhuonetta tai edes lokerikkoa tavaroille. Vain nauloja, joissa roikkuu pyyheitä.

Yhdelle maassa olevalle kuormalavalle on heitetty vaatteita. Sinne meidät opastaa uimasta tulossa oleva alaston Martin-Éric Racine, 48. Racine on käynyt Sompasaunalla monena kesänä.

– Parasta täällä on yhteisöllisyys. Hyvällä säällä tänne voi ottaa eväät mukaan; grillataan ja jotkut tanssivat.

Racine ylistää merimaisemaa samalla kun alapuolellamme ohi lipuu turistivene.

– Nyt kuuluu monia vesilintuja, mutta tunnin päästä voi kuulla myös leijonia, kun niillä on Korkeasaaressa ruokinta-aika. Uimaan mennessä näkyvät jäänmurtajat.

Sujautan päälleni uimapuvun, vaikka käyttäjilleen ilmaisessa ja kaikille avoimessa Sompasaunassa saa saunoa ja uida alasti. Sauna on aina sekasauna. Kukaan ei tuijota tai kysele, mutta tilanne on minulle vieras.

Saunan sivustalla istuva Heidi Konttinen, 32, tekee jo lähtöä. Hänelle paikka on tuttu viime kesältä.

– Saunassa on hyvät löylyt, vaikka se rakennettiinkin lyhyessä ajassa, hän sanoo.

Alueelta purettiin keväällä iso saunarakennus, eikä sen paikalle rakennettava hirsisauna ole vielä valmis. Hirsisaunatyömaan kupeessa pukeutuu Helsingissä asuva mutta Joensuusta kotoisin oleva Eino Nykänen, 24.

– Olin menossa uimaan, mutta ajattelin, että voisin myös saunoa ja pyöräilin tänne. Tämä oli hyvä löytö, nykyisin kun omilla kämpillä ei ole saunaa.

Nykäselle sauna on rauhoittumisen paikka, mutta saunomiseen kuuluu myös kaveriporukalla löylyttely.

– Parhaat jutut tulevat saunassa. Siellä suomalaisen kieli alkaa laulaa.

Hänellä saunominen ei katso päivää tai kellonaikaa: kun sauna lämpiää tai joku pyytää saunaan, silloin mennään.

– Juhannukseen sauna kuuluu ehdottomasti. Parasta on, kun sauna on jossakin veden äärellä.

Kehuja kuunnellessani hökkeli muuttuu silmissäni rakkaudella rakennetuksi paikaksi.

Lauteilla istuu vain alastomia miehiä. Sauna on pieni, mutta tilaa löytyy aina uusille saunojille.

Heitän vettä kiukaalle kevyesti, ja löylyt ovat yllättävän pehmeät. Juttelemme niitä näitä. Hiki virtaa, ja on aika pulahtaa mereen.

Palaan vilvoittelemaan saunan kulmalle ja alan ymmärtää hehkutuksen. Paikka on urbaani kesämökki upeiden maisemien keskellä ja aidosti yhteisöllinen kokemus.

– Sompasauna, connecting people, kommentoi vilvoittelemassa oleva Wolfgang Neumayer.

En malttaisi lähteä, mutta seuraava sauna odottaa.

Löyly, kello 20.30

Monissa medioissa esitelty puinen rakennus Helsingin Hernesaaressa näyttää valtavalta harmaansävyistä taivasta vasten. Löyly on kaksi kesää sitten avattu ravintola- ja saunakompleksi, jonka perustajiin kuuluvat näyttelijä Jasper Pääkkönen ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia.

Ulkona ilta on hiljentynyt, mutta Löylyn sisällä volyymi nousee. Väkeä on runsaasti. Saunaosaston lippukassalla ohitsemme sujahtelee kylpijöitä sinne tänne.

Yksityissaunan vilvoitteluterassilla istuu miehiä tuopit kädessä. Päivällä he ovat pelanneet golfia, nyt on vuorossa sidosryhmäsauna – siis bisnestapaaminen. Seitsenhenkinen seurue on tullut Löylyyn ajan kanssa: saunan jälkeen luvassa on ruokailu rakennuksen ravintolassa.

– Saunominen kuuluu bisnekseen. Ei ainostaan miehillä vaan entistä enemmän myös naisilla, mutta heidän omilla vuoroillaan, Petteri Peltola, 45, sanoo.

Miehiä valuu pesuhuoneesta vilvoittelemaan. Saunominen meressä uinteineen alkaa olla ohi. Pierre Norgren, 48, on jo pukeutunut.

– Sauna keskellä pääkaupunkia, tämä on ihan parasta. Tosin uimaan mentäessä on laitettava uimahousut, mutta silti tämä on upeaa, ruotsalainen Norgren sanoo.

Hänen äänensä pehmenee, kun hän kuvailee saunan merkitystä suomalaisuudelle ja ihmiselle.

– Suomen pitäisi suojella tätä kulttuuria. Sauna on osa suomalaista identiteettiä ja jotakin sellaista, mikä pitää kokea.

Norgren paljastuu saunafaniksi, jolla on kotonaan lasiseinäinen sauna. Hän suosii suomalaista saunomislämpötilaa ja kahta kertaa löylyissä – välissä vilvoitellaan.

– Viikonlopun tullessa sauna tuo minulle zen-olon. Hengitän saunassa syvään, ja stressi on poissa. Sitten päälle lasi hyvää valkoviiniä.

Seurueen Löylyyn tuonut Miska Neuvonen, 35, pitää paikkaa ja sen saamaa kansainvälistä huomiota hienona mutta sanoo, ettei Löyly kerro paljoa suomalaisesta saunakulttuurista.

Löylyn savusaunaa hän kehuu hyväksi etenkin silloin, kun muita asiakkaita on vähän.

– Parhaimmillaan sauna on hiljentymisen ja itseensä katsomisen paikka, jossa kuunnellaan, mitä kiuas kertoo. Kavereiden kanssa se on paikka, jossa vältyt ­stressiltä.

Kotonaan pari kertaa viikossa saunova Neuvonen sanoo, että bisnessaunominen on fiilistelyä, jolla on merkitystä liiketoiminnassa.

– Kaikki riippuu osapuolista ja heidän stressitasoistaan, mutta jos stressitason saa alas, illan aikana on helpompi puhua myös vaikeista asioista. Hyvä sauna helpottaa sitä.

Miehet siirtyvät pukeutumaan, kampaamaan tukkaansa, suihkimaan partavettä ja sitten kohti ravintolan tarjoiluja. Kello on pian kymmenen. Saunalla aletaan sulkea paikkoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .