Sunnuntaisuomalainen selvitti: Suurten kaupunkien kotihoidossa kymmeniä laiminlyöntejä vuosittain

Yksikin virhe on liikaa, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola .

Lähihoitaja Kaisu Pirinen saattelee Brita Hublinia, 90, vuoteeseen tämän kotona Kuopion Särkiniemessä. Vessassa on käyty ja ateria syöty, joten on nokosten aika.

Hublin on iltavuorossa olevalle Piriselle päivän ensimmäinen asiakas.

– Kaksitoista kotikäyntiä ja suunnilleen 160 kilometriä. Liikun paljon maaseudulla, se on sellaista sukkulointia, Pirinen kertoo työpäivästään.

Pyörätuolissa istuva Hublin on täysin riippuvainen kotihoidosta, joka huolehtii hänen perustarpeistaan hygieniasta lääkkeiden antamiseen. Hoitaja käy neljästi päivässä.

Kun Hublin parin tunnin kuluttua herää, hän odottaa seuraavaa kotikäyntiä sängyssään.

Etenkin aamuisin Hublinista tuntuu, että odottaa saa liian kauan.

– Joudun olemaan sängyssä suunnilleen kellon ympäri joka yö.

Pirinen sanoo, että aamut ovat kotihoidossa kiireisintä aikaa.

– Aamuisin on eniten tehtävää ja käyntejä on paljon. Sanomme asiakkaille, että aamukäynti tehdään seitsemän ja kymmenen välillä. Pitkä aikahan se on odottaa.

Jos hoitajaa ei ala kuulua, Hublin saa yhteyden kotihoitoon ranteessaan olevalla turvapuhelimella.

– Jos menee yli kahdentoista tunnin, alan kysellä perään.

Joskus hoitaja ei koskaan tule, eikä asiakas kykene ilmoittamaan siitä.

Sunnuntaisuomalainen selvitti maan kymmenestä suurimmasta kaupungista, kuinka paljon kotikäyntejä jää tekemättä kotihoidon virheen takia. Kävi ilmi, että jokaisessa kaupungissa sattuu vuosittain kymmeniä laiminlyöntejä, Helsingissä vajaat 200.

Tiedot on saatu joko kaupunkien Haipro-omavalvontajärjestelmään kirjatuista haittatapahtumista tai kaupunkien omista arvioista.

Esimerkiksi Kuopiossa jäi erehdyksen takia tekemättä viime vuonna 35 kotikäyntiä.

– Ne johtuvat inhimillisistä virheistä. On esimerkiksi sovittu, että asiakas palaa sairaalasta kotihoitoon aamulla, mutta kirjausvirheen takia hoitaja on tullut vasta päivällä, kertoo Kuopion kaupungin kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen.

Virheet luokitellaan Haipro-järjestelmään vakavuuden mukaan luokkaan 1–5. Viime vuonna Kuopiossa havaitut virheet kirjattiin luokkiin merkityksetön (luokka 1), vähäinen (2) tai kohtalainen (3) riski asiakkaan terveydelle. Merkittäviä (4) tai vakavia (5) tapauksia ei sattunut yhtään.

– Iltakäynti on voinut jäädä tekemättä ja yöpuku pukematta ja lääkkeet ottamatta. Yhtään sellaista tapausta ei löytynyt, jossa asiakas olisi jäänyt ilman ruokaa, Kokkonen kertoo.

Hän sanoo, ettei täysin aukotonta järjestelmää ole olemassakaan.

– Se ei ole realistista. Kaikki ilmoitukset ja virhetapahtumat käydään kuitenkin läpi, tunnistetaan virheet ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Lukujen perusteella kotikäyntien laiminlyönnit ovat Suomessa harvinaisia. Suurimmissa kaupungeissa tehdään vuosittain vähintään satoja tuhansia kotikäyntejä, Helsingissä lähes kolme miljoonaa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä yksikin virhe on liikaa.

– Vanhuksia kotiutetaan nykyään sairaalasta paljon heikommassa kunnossa kuin ennen. He todella tarvitsevat hoitoa.

Paavolan tuntuma on, että vanhukset, jotka eivät itse ilmoita laiminlyönnistä, ovat tyypillisesti muistisairaita.

– Hälyttimestä ranteessa ei ole apua, jos ei tiedä, mitä sillä pitää tehdä.

Luvuista ei voi Paavolan mielestä päätellä, että kotihoito toimii Suomessa hyvin.

– Kiire on järkyttävä ja käyntimäärät ovat nousseet hirveästi. Kotihoidon ideologian piti olla, että tuetaan kotona asumista, mutta nyt se on kotona hoitamista. Ero on suuri.

Jos laiminlyönnit johtuvat tietokatkoksista sairaalan ja kotihoidon välillä, mitä lisähoitajien palkkaaminen auttaisi?

– Jos hoitajia olisi tarpeeksi, todennäköisesti muistettaisiin asiakkaat ja tiedettäisiin, koska se Mäkisen Martta pitikään kotiuttaa, Paavola vastaa.

Paavolan mielestä laiminlyöntejä voitaisiin ehkäistä teknologian avulla.

– Pitäisi rakentaa systeemi, jossa kotihoito saa automaattisesti hälytyksen kännykkään, kun ihminen kotiutetaan. Silloin kotikäynti osattaisiin tehdä, vaikka sairaalasta ei muistettaisi soittaa.

Brita Hublinin hoitaja ei ole koskaan jättänyt tulematta, vaikka odotusvälit toisinaan venyvätkin. Hän on ollut kotihoidon asiakas kaksi ja puoli vuotta.

– Mutta tahtoisin esittää toivomuksen heille, jotka istuvat työpöytiensä takana ja suunnittelevat näitä palveluita: lähtisivät edes kerran hoitajien mukaan katsomaan, millaista tämä arki on. Näkisivät, kuinka vähällä henkilökunnalla juostaan helmat heiluen. Ei se ole mukavaa.

Kotihoidon laiminlyönnit 2017

Kaupunki: Kotikäyntien määrä / Käyntejä tekemättä virheen takia

Helsinki: 2 974 000 / 170 *

Jyväskylä: 966 000 / 68

Lahti: 1 200 000 / 52 *

Pori: 532 000 / 52

Tampere: 1 472 000 / 40 *

Vantaa: 415 000 / 40 *

Kuopio: 1 158 000 / 35

Espoo: 793 000 / 33

Turku: 1 408 000 / 21

* Kaupungin arvio

** Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Sunnuntaisuomalainen kysyi tiedot kymmenestä suurimmasta kaupungista. Oulusta ei ole saatavissa vertailukelpoista tietoa kaupungin poikkeavan kirjaamistavan vuoksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .