Suomalainen elokuva Valkoinen peura nauttii kansainvälistä kulttimainetta – hiljattain se julkaistiin arvostetussa klassikkosarjassa

Vuonna 1952 ensi-iltansa saaneen Valkoisen peuran on jo pitkään tunnustettu kuuluvan Suomen elokuvahistorian parhaisiin. Siihen verrattavia ovat lähinnä kuumeinen juhannuselokuva Ihmiset suviyössä (1948) sekä suomalaisen miehen murhenäytelmä Kahdeksan surmanluotia (1972).

Elokuvaa on kutsuttu etnografiseksi maagiseksi realismiksi. Se tarkoittaa, että Valkoinen peura on melkein dokumentti, ja silti se on fantasiaa.

Elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1953 parhaan satuelokuvan palkinnon, kun raatia veti arvostettu ohjaaja Jean Cocteau. Kun elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa, se palkittiin Golden Globella.

Valkoinen peura on ollut maailmalla kulttielokuva, kovien harrastajien intohimo, vaikka moni ei ole sitä edes nähnyt – ennen kuin nyt.

Englantilainen Eureka-yhtiö on äskettäin julkaissut elokuvan dvd- ja blu ray -formaateissa arvostetussa Masters of Cinema -sarjassa.

Valkoinen peura kertoo balladimaisen tarinan saamelaisnuorikosta Piritasta, joka intohimossaan turvautuu noitarumpua käyttävän shamaanin apuun, jotta hänen miehensä kiinnostuisi hänestä seksuaalisesti. Vuorosanojen sijasta elokuva luottaa kuvaan, musiikkiin ja tunnelmaan.

Pieleenhän Piritan yritys menee. Valkoiseksi peuraksi muuttuva nainen on yhdistelmä Lapin noitaa, terävähampaista vampyyria ja muotoaan muuttavaa ihmissutta. Sellaisille tapaa käydä huonosti.

Kansantarinaan pohjautuvan elokuvan idea oli alun perin pääosanäyttelijä Mirjami Kuosmasen. Hän käsikirjoitti sen yhdessä miehensä Erik Blombergin kanssa, joka myös ohjasi elokuvan.

Valkoinen peura on nyt hyvässä seurassa. Masters of Cinema -sarjassa on pohjoismaisista elokuvista julkaistu aiemmin tanskalaisklassikko Häxan (1922), tanskalainen pyhimyskuvaus Jeanne d’Arcin kärsimys (1927) ja noitavainosta kertova Vihan päivä (1943). Lisäksi sarjaan kuuluu Ingmar Bergmanin tuotanto.

Valkoisen peuran esikuviksi ovat jossakin määrin osoittautuneet Hollywoodin kauhuklassikot, kuten eläimellisen naisen kohtalodraama Kissaihmiset (1942). Silti suomalaiselokuva on pohjoisessa eksotiikassaan oma lukunsa. Sen lumikentissä ja naiskuvassa on melkein vieraan planeetan villiä viimaa.

Osa feministeistä on innostunut elokuvan naiskuvasta. Australialainen kriitikko Alexandra Haller-Nicholas on kirjoittanut brittijulkaisun mukana tulevaan kirjaseen ylistäviä sanoja Pirita-hahmon animaalisesta, patriarkaalisen yhteisön normit rikkovasta seksuaalisuudesta.

Rangaistus rajat ylittävälle naiselle tulee Haller-Nicholaksen mukaan ”patriarkaalisen kontrollin tyypillisessä hahmossa”, aviomiehen kädestä.

Kirjasesta löytyvät myös elokuvahistorioitsija Kat Ellingerin ja toimittaja Amy Simmonsin esseet. Jälkimmäisen kirjoitus käsittelee noitia pohjoismaisessa elokuvassa ja kulttuurissa.

Kumpikin kirjoittaja sivuuttaa sen tosiasian, että 70 prosenttia Suomessa noidiksi tuomituista oli miehiä, yleensä tietäjiä.

Ellinger ja Simmons nostavat esiin erikoisena tapauksena tunnetun Mirjami Kuosmasen. Vuonna 1963 kuollut Kuosmanen oli nuorena monipuolinen urheilija, joka juoksi, miekkaili ja ui.

Kertomusten mukaan Kuosmanen oli mahtava diiva, joka ajoi Harley-Davidsonia eikä asettunut oman aikansa aviovaimon ja äidin rooliin. Hän oli tahtonainen, joka vaikutti väkevästi elokuviensa käsikirjoituksiin.

Toinen vastaava oli Teuvo Tulion elokuvien tähti, leimuavasilmäinen Regina Linnanheimo.

Suomalaisesta näkökulmasta elokuvan saama menestys on merkittävä. Valkoinen peura julistetaan kansainväliseksi edelläkävijäksi.

Vasta sen jälkeen syntyivät paljon kauhuelokuvan historiaan vaikuttaneet ilmiöt, kuten englantilaisen Hammer-yhtiön goottilaiset elokuvat, joiden pääosassa oli usein Christopher Lee, tai italialaiset mysteerielokuvat, joiden ohjaajista nykyään tunnetuin on Dario Argento.

Valkoinen peura on nimetty maailman ainoaksi saamelaiseksi goottilaiseksi elokuvaksi, vaikka se ei ole saamelaisten tekemä eikä edusta autenttista saamelaista perinnettä. Jotkin kuvauksen yksityiskohdat on kuitenkin tunnustettu kansantieteellisesti tarkoiksi ja arvokkaiksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .