Suomalaiset kaivavat taskujaan yritysten tarpeisiin

Joukkorahoitetuissa yrityslainoissa liikkuu miljoona, mutta sijoittaja tarvitsee malttia.

Joukkorahoitetuissa yrityslainoissa liikkui vuonna 2014 rahaa yksityisiltä lainanantajilta yrityksille 13,3 miljoonaa euroa, vuonna 2015 jo 22,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 luvuista ei ole tarkkaa tietoa, mutta alalla toimivien yritysten mukaan lainojen lukumäärä ja niissä liikkuvat summat ovat edelleen olleet kasvussa.

Joukkorahoitetuissa yrityslainoissa sijoittajat voivat valita lainanvälittäjän kautta yrityksen ja projektin, johon he haluavat lainansa sijoittaa. Välissä ei siis ole esimerkiksi pankkia, joka keräisi yleisöltä talletusvaroja ja sijoittaisi ne sitten oman harkintansa varassa eteenpäin.

Lainanantaja saa sijoitukselleen korkoa. Riskinä on lainapääoman menettäminen.

Se, että joukkorahoitettujen lainojen määrä on kasvussa, kertoo jotakin lainojen tarpeellisuudesta, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.

– Ne ovat selvinneet markkinatestistä. Ei niitä olisi, ellei niille olisi markkinoita, hän täsmentää.

Riskeiltä ei kuitenkaan pidä ummistaa silmiään.

– On muistettava, ettei kaikkien yritysten pidäkään saada rahoitusta. Pankkien kuuluu kilpailla parhaista yrityksistä, Puttonen sanoo.

Ilmiön selittämisestä tekee hankalaa se, ettei pankkien on nykytilanteessa ja Euroopan keskuspankin tuella erittäin helppoa ja halpaa antaa lainarahaa.

Puttosen mukaan rahoituksen pankkikeskeisyys on Euroopassa ongelma, ja järjestelmä jättää joitain rahoitustarpeita katveeseen.

– On kiva ja hyvä, että markkinoille syntyy uusia vieraan pääoman rahoittajia. Tällainen toiminta täydentää markkinoilla erilaisten rahoitusvaihtoehtojen tarjontaa.

Mutta riskit pitää tiedostaa.

Puttonen ei ole sijoittanut itse joukkorahoitettuihin yrityslainoihin.

Jos hän niihin sijoittaisi, hän kysyisi alkuun kolme kysymystä.

– Miksei yritys ole hankkinut rahaa pankista? Milloin ja miten rahat saa takaisin, mikä on sen niin sanottu jälkimarkkinalikviditeetti? Voiko oman lainasijoituksen esimerkiksi myydä? Paljonko yrityksellä on omaa pääomaa, mikseivät yrittäjät pane omaa rahaansa likoon?

Jos kysymyksiin saa tyydyttävän vastauksen, aika harkita, kattaako korkotuotto riskin.

Seuraavaksi on mietittävä hajauttamista, sijoitettavan summan jakamista riittävän moneen kohteeseen. Näin lainan kaatumisen riski jakautuu laajemmalle.

Alalla suositellaan jopa kymmeniin lainoihin sijoittamista yhtäaikaisesti. Vauraus Suomi suosittelee hajauttamista vähintään 20 eri lainaan, Fundu jopa 50:een.

Kuten sijoittamisessa aina, ei rahaa pitäisi laittaa mihinkään kohteeseen enempää kuin voi menettää.

Sijoittajalle joukkorahoitettuun lainaan osallistuminen voi olla tavallista korkosijoittamista mielenkiintoisempaa. Siinä ei ole Puttosen mukaan mitään väärää. Hänestä on suorastaan hienoa, jos sijoittaminen on muutakin kuin pelkästään oman vaurauden lisäämistä.

– Pitää kuitenkin itse tunnistaa, onko sijoittaminen tukitoimintaa vai sijoittamista, Puttonen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Opettajaksi pääsemisen kriteerinä "ruumiillinen sopusuhtaisuus" – Jyväskylässä järjestettiin pääsykokeita jo vuonna 1863

"Tämä voisi olla paikka, missä viinaa on keitetty" – Jättiläisten temppelin löytäjä etsi pirunkuoppaa ja löysi makkaratikun

Itä-Karjalan vankileireistä tehdään Venäjällä politiikkaa tosiasioista piittaamatta – Mutta eivät suomalaisetkaan näe koko kuvaa, sanoo tutkija

Kolumni: Koirat söivät sammalsyöjät, linnut popsivat mansikat, eivätkä tomaattini kelpaa kenellekään – kadehdin teitä pihaihmiset

"Ympäristö piti varmaan hulluna, mutta itse olin salaa onnellinen" – Anette Huila, 47, sairastui ensin vakavasti ja sai sitten potkut, mutta nyt hän on lähempänä unelmaelämäänsä kuin koskaan

Kolumni: Vanha normaali, uusi normaali vai oma maali?

"Euroopan hajottaminen vaatii aika hemmetin paljon enemmän kuin yhden viruksen" – Alexander Stubb, 52, jumittui koronan vuoksi Suomeen ja tuli mökkihöperöksi, mutta uskoo eurooppalaisen yhteistyön lisääntymiseen

Piispat halusivat muistaa vain talvisodan uhreja – Mannerheimin mahtikäsky teki kaatuneiden muistopäivästä kaikkien Suomen sodissa kaatuneiden päivän

Vihollisten ja omien tappamia

"Make sanoi, että Briteissä on tullut The Shadowsiakin kovempi bändi" – The Beatles hajosi 50 vuotta sitten, mutta Heikki Ursinille, 72, bändi elää ikuisesti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.