Suomen sotilaiden juopottelu oli usein humalahakuista ja aggressiivista: "Tämä ei ole veteraanien mollaamista"

Suomalaisten sotilaiden alkoholinkäyttö oli usein humalahakuista ja aggressiivista. Kirjailija Jonna Pulkkinen tutki rintamamiesten alkoholinkäyttöä vuosina 1939–44 ja selvitti, että sotaolosuhteet kärjistivät alkoholista koituvia ongelmia.

– Jos ihminen vetää rauhan aikana kännit, hän voi mennä nakkikioskille riehumaan. Sotatilanteessa sama ihminen saattaa tarttua aseeseen ja uhkailla tovereitaan. Eikä vain uhkailla, myös humalaisia tappoja tapahtui, Pulkkinen sanoo.

Aihe on ollut sikäli vaiettu, että lauantaina julkaistu Pulkkisen teos Viinalla terästetty sota on ensimmäinen aihetta käsittelevä tietokirja. Moni veteraani kieltäytyi kirjailijan haastattelusta, koska alkoholin osuutta rintamaelämään ei haluttu tuoda esille. Haastatteluun suostuneet painottivat, ettei suomalaisen sotilaan kunniaa pidä tahria väittämällä heitä juopoiksi.

– Asialla on turha hurskastella, eikä tämä ole veteraanien mollaamista vaan asioiden dokumentointia, Pulkkinen sanoo.

Hän on itse pyrkinyt tarkastelemaan historiaa lähdekritiikin lisäksi ”maalaisjärjellä”. Rintamalla oli enimmillään noin 530 000 miestä, ja sotiminen oli kamalaa. Ei siis ihme, että ihmiset halusivat turruttaa aivonsa hetkeksi alkoholilla.

Metamfetamiinipiriste Pervitiniä käytettiin, jotta jaksettiin hiihtää. Alkoholilla oli erilainen tehtävä, jota kuvaa Summan taisteluun osallistuneen miehen kommentti: ”Jos alkoholia on saatavilla, juodaan, jotta voitaisiin unohtaa.”

– Lisäksi alkoholi toi hyvän mielen hetkeksi. Sen avulla oli mahdollisuus juhlistaa sitä elämää, joka oli vielä jäljellä, Pulkkinen kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .