Suomen uuden eduskunnan suuri naisedustajien määrä on harvinaisuus koko maailmassa

Suomen eduskuntavaaleissa oli yksi selvä voittaja: naiset. Naisten määrä eduskunnassa lisääntyi yhdellätoista, mikä on suurin harppaus liki kahteenkymmeneen vuoteen.

Tulevassa eduskunnassa on 94 naista ja 107 miestä. Naisten osuus edustajista nousi 42 prosentista 47 prosenttiin.

Näillä luvuilla Suomi kuuluu niihin äärimmäisen harvoihin maihin, joissa naisten ja miesten osuus parlamentissa on edes suunnilleen tasapainossa. Vain viidessätoista maassa naisia on parlamentin jäsenistä enemmän kuin 40 prosenttia, ja ainoastaan kolmen maan parlamenteissa on naisenemmistö.

Naisten poliittista osallistumista tutkiva Åbo Akademin akatemialehtori Sari Pikkala näkee muutokseen ainakin yhden selvän syyn. Mitä enemmän naisia on ehdokkaina, sitä useammin heidät valitaan.

– Naiskansanedustajien osuuden jonkinmoinen kasvu oli odotettavissa, koska naisehdokkaiden osuus oli näissä vaaleissa 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 2015, Pikkala sanoo.

Helposti olettaisi, että naisten osuus parlamentaarikoista olisi suurin länsimaissa, kenties erityisesti Pohjoismaissa. Arvaus menee pieleen.

Maailman kärkipaikkaa naisparlamentaarikkojen määrässä pitää YK:n tilastojen mukaan afrikkalainen Ruanda. Sen 80-paikkaisen parlamentin jäsenistä 61 prosenttia on naisia. Tuoreimmat vaalit pidettiin viime syyskuussa.

Ilmiö perustuu maata 1990-luvun alussa koetelleeseen sisällissotaan. Sen aikana tapahtui kansanmurha, jossa surmattiin 14 viikon aikana 800 000 ihmistä.

Sodan päätyttyä maahan tarvittiin uutta poliittista johtoa, jolla ei ollut suoraa yhteyttä sotatapahtumiin. Samalla säädettiin parlamenttiin vähintään 30 prosentin naiskiintiö. YK on myös aktiivisesti kouluttanut alueen naisia poliittiseen osallistumiseen ja julkiseen esiintymiseen.

Vielä ennen sisällissotaa naisten osuus parlamentissa jäi 18 prosenttiin. 2000-luvun alussa naisia oli parlamentin jäsenistä jo puolet, ja sen jälkeen parlamentti on keikahtanut naisenemmistöiseksi.

Maailmassa on Ruandan lisäksi vain kaksi muuta maata, joiden parlamentissa on nais­enemmistö. Nämä maat ovat Kuuba ja Bolivia.

Kuuban jättimäisestä 605 edustajan kansalliskokouksesta naisia on 53 prosenttia. Bolivian parlamentissa osuus on sama, mutta edustajia on vain 130.

Kuuban kansalliskokouksen sukupuolijakoon vaikuttaa se, että ehdokkaita asettavat muun muassa ammattijärjestöt ja muut organisaatiot. Kansalliskokous kokoontuu vain kahdesti vuodessa. Muuna aikana sen valtaa käyttää 31-henkinen valtioneuvosto. Myös sen jäsenistä noin puolet on naisia.

Kuuban kansalliskokouksessa istuu muun muassa maan tämänhetkisen johtajan Raúl Castron tytär, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolestapuhujana tunnettu seksologi Mariela Castro.

Bolivian parlamentin alahuoneen 130 paikasta 69 kuuluu naisille. Naisten osuutta kasvattaa maan omintakeinen vaalijärjestelmä.

Osa parlamentin jäsenistä valitaan alueellisesti, osa puoluelistoilta ja pieni osa paikoista on varattu alkuperäisväestön edustajille. Ehdokasasettelua on säännelty siten, että ehdokkaina on oltava tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Lisäksi vuonna 1999 säädetty laki määrää, että puolueiden päättävien elinten jäsenistä vähintään 40 prosenttia on oltava naisia.

– Lähes kaikki maailman maat, joissa on hyvin korkea naisosuus parlamenteissa, käyttävät jonkin tyyppisiä sukupuolikiintiöitä valinnassa, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin professori Anne Holli.

Moni veikkaisi poliittisen tasa-arvon kärkimaaksi Ruotsia. Se sijoittuukin tilastossa viidenneksi. Ruotsin edelle kiilaa vielä Meksiko, jonka parlamentissa naisia on 48 prosenttia.

Naisten osuus Ruotsin tämänhetkisessä parlamentissa on 47,3 prosenttia, vain hiukan korkeampi kuin Suomen tulevassa eduskunnassa. Suomi ja Ruotsi sijoittuvat vertailussa korkealle, vaikka niissä naiskiintiöitä ei ole, Anne Holli muistuttaa.

– Suomen korkea naisosuus on siis kansainvälisestikin poikkeuksellinen, Holli sanoo

Muissa Pohjoismaissa naisten osuus parlamentin jäsenistä jää selvästi jälkeen Suomen ja Ruotsin tasosta. Norjassa naisia on parlamentissa 41 prosenttia, Islannissa 38 ja Tanskassa 37 prosenttia.

Koko maailman yhteenlaskettu keskiarvo naisten parlamenttiedustukselle on 24 prosenttia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .