Suomessa on toiseksi eniten suurperheitä EU:ssa – kotitaloudet jakaantuvat lapsettomiin ja monilapsisiin

Viisilapsisen perheen äidille Petra Heidelle oli nuoresta asti selvää, että hän halusi paljon lapsia. Heidellä itsellään on seitsemän sisarusta ja hän tietää, miten tärkeitä siskot ja veljet voivat olla toisilleen.

Toisaalta Heide ymmärsi, että vanhemmalla iällä suuren perheen pyörittämistä ei ehkä jaksa. Heide on yksinhuoltajaäidin kasvattama.

– Äidistä näki, ettei hän vanhempana jaksanut puuhata lasten kanssa. Usein sanotaan, että onhan isommista sisaruksista apua, mutta minusta vastuu lapsista on vanhemmilla. Lapsen pitää saada elää omaa elämäänsä, Heide sanoo.

Ensimmäisen lapsensa, tyttären, Heide sai 19-vuotiaana. Sen jälkeen on tullut neljä poikaa, joita Heide nimittää Daltonin veljeksiksi.

Perheen perustaminen etäännytti Heiden joistakin hänen nuoruudenystävistään.

– Opiskeluvuodet eletään villiä elämää ja käydään vaikka pussikaljalla keskellä viikkoa. Minun elämääni sellainen ei kuulunut. Moni vanhoista kavereistani on vasta nyt alkanut saada lapsia.

Suomessa entistä useampi ei halua tai saa lainkaan lapsia. Samaan aikaan Suomi on yhä suurperheiden suurvalta: Eurostatin tilastojen mukaan monilapsisten perheiden osuus lapsiperheistä on Suomessa EU-maiden toiseksi korkein.

Ykkösenä on katolinen Irlanti, jossa 26 prosentissa lapsiperheistä on vähintään kolme lasta. Suomessa vastaava osuus on 19 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on alle 14 prosenttia.

– Voi sanoa, että Suomessa tämä jakautuminen on syventynyt. Syntyvyys on laskenut, mutta monilapsisten perheiden määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin yhden tai kahden lapsen perheiden, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo.

Rotkirch puhuu suurperhekulttuurista, sillä yksistään lestadiolaisväestö ei selitä Suomen tilastoja.

– Lestadiolaisperheitä on siihen liian vähän. Suurperhekulttuuri tarkoittaa yleisempää ajattelua, että on halu ja varaa hankkia paljon lapsia. Kyse on perinteisistä perhearvoista.

Suurperhekulttuuri on muuttumassa. Suomessa matalasti koulutetut naiset ovat perinteisesti tehneet hieman enemmän lapsia kuin korkeasti koulutetut.

– Suomessa ja muissa vauraissa maissa on merkkejä siitä, että korkeasti koulutettujen naisten lapsettomuus vähenee, ja he haluavatkin muita enemmän lapsia.

Esimerkiksi Väestöntutkimuslaitoksen vuoden 2018 perhebarometrikyselyn mukaan lasta yrittävät ovat todennäköisemmin hyväosaisia, ja suunniteltu lapsiluku on pienin työttömillä ja pienituloisilla.

Kaikista vastanneista naisista 35 prosenttia ilmoitti ihanteekseen vähintään kolme lasta. Osuus kasvoi edellisestä vuoden 2015 kyselystä muutamalla prosenttiyksiköllä.

Rotkirchin mukaan matalasti koulutetut naiset perustavat nyt vähemmän suurperheitä, koska heitä huolettaa toimeentulo.

– Tulot eivät juurikaan vaikuta ihmisten mainitsemiin syihin vielä ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta seuraavan kohdalla kyllä. Asuntoasiat ja työn epävarmuus vaikuttavat lapsentekopäätöksiin.

Suurperheiden määrä siis laskee, joskin hitaasti. Se muuttaa merkittävästi suomalaisperheiden elämäntapaa ja lasten kasvuympäristöä.

– Koko sosiaalinen kudos ympärillämme muuttuu.

Tutkimusten perusteella ei voida sanoa, että suurperheen lapset olisivat sen onnellisempia kuin ainokaiset, Rotkirch sanoo.

– Lapsi ei kärsi siitä, ettei hänellä ole sisaruksia. Päinvastoin, ainokaiset menestyvät elämässään monilla mittareilla paremmin.

Suomi joka tapauksessa kaipaa pääministeri Antti Rinteenkin (sd.) peräänkuuluttamia synnytystalkoita. Rotkirch pohtisi sitä, miten yhteiskunta voisi paremmin tukea monilapsisia perheitä.

– Suomessa tästä ei ole hirveästi keskusteltu, ja lapsiperheköyhyys on iso ongelma. Ennen kaikkea lasten hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää harkita, miten monilapsisia perheitä voitaisiin auttaa esimerkiksi asuntomarkkinoilla.

Petra Heiden perhe asuu vuokrakolmiossa ja etsii isompaa vuokra-asuntoa, mutta kotikaupungissa Kuopiossa tilavia perheasuntoja on tarjolla vähän.

– Jostain maaseudulta saattaisi löytyä omakotitalo vuokralle, mutta siellä taas ei toimi julkinen liikenne ja työssä käyminen vaatisi toisen auton.

Pankkilaina omistusasuntoa varten on puolestaan kiven alla, koska pariskunnasta vain toisella on säännölliset tulot.

Heide on suorittanut kaksi tutkintoa ja työskennellyt pari vuotta päiväkodissa lastenohjaajana pätkätöissä. Tällä hetkellä hän on perheen kuopuksen kanssa hoitovapaalla. Mies ajaa taksia.

– Omistusasuntoa varten pitäisi olla vakituinen työ, säästöjä tai rikkaat vanhemmat. Kun lähtee tyhjästä liikkeelle, on paljon vaikeampaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .