Taideraivon ovat aiheuttaneet muun muassa alaston urheilija ja abstrakti presidentti

Taiteilijat kohauttavat joskus tahallaan mutta usein myös vahingossa.

Uutissuomalainen kertoi tällä viikolla, että Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi suunniteltu Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarja jätetään kokonaan julkaisematta. Aiemmin keväällä syntyi julkinen raivo sarjaan kuuluneesta kolikosta, jossa oli taiteilija Ilkka Suppasen teos sisällissodan aikaisista teloituksista.

Teloituskolikko ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun taideteoksen julkaisusta on syntynyt valtava julkinen älämölö.

Tampereen tuomiokirkko

Taiteilijat Magnus Enckell (1870–1925) ja Hugo Simberg (1873–1917) saivat suunnitella ja toteuttaa vuonna 1907 valmistuneen Tampereen tuomiokirkon sisätilojen maalaukset mielensä mukaan. Simberg maalasi kirkkoon muun muassa käärmeen ja kaksitoista alastonta pikkupoikaa.

Syntyi riita, joka jakoi seurakunnan kahtia. Toiset ihailivat maalauksia, monet pitivät niitä kirkkoon sopimattomina. Erityisesti paheksuttiin sitä, että Simberg oli käyttänyt malleinaan oikeita poikia, jotka olivat poseeranneet alastomina. Vaadittiin, että käärme pitäisi maalata piiloon ja pojille vaatteet päälle. Lopulta valmista kirkkoa tarkastanut lautakunta äänesti asiasta: Simbergin teokset saivat jäädä paikoilleen yhden äänen erolla.

Tulokseen vaikutti todennäköisesti raha. Rakennus oli jo maksanut enemmän kuin sen piti, ja maalausten muuttaminen olisi niellyt lisää rahaa.

Kirkon katossa olevaa käärmettä esitettiin poistettavaksi vielä vuoden 1946 piispantarkastuksessa.

Paavo Nurmi

Valtio tilasi veistoksen olympiavoittaja Paavo Nurmesta (1897–1973). Syksyllä 1925 valmistunut patsas oli itsenäisen Suomen ensimmäinen julkinen veistos. Veistoksen teki kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen (1894–1966), joka päätti kuvata urheilijan alastomana antiikin Kreikan tyyliin.

Patsas piti sijoittaa julkiselle paikalle, mutta alastomuuden herättämän närkästyksen vuoksi sen pystyi näkemään yli 25 vuoden ajan vain sisätiloissa. Olympiavuonna 1952 veistos nousi Helsingin Olympiastadionin eteen – mutta kyse oli alkuperäisen kopiosta. Nykyisin veistoksesta on neljä kopiota eri puolilla Suomea ja yksi Sveitsissä.

Sikamessias

Kuvataiteilija Harro Koskinen (s. 1945) kritisoi sikahahmoillaan 1960-luvun porvarillista elämänmenoa. Vuonna 1969 Koskinen valmisti Helsingin Taidehallin Nuorten näyttelyyn Sikamessiaan, Jeesuksen tavoin ristiinnaulitun sian, jolla on sädekehä.

Lähes nelimetrisestä sikainstallaatiosta raivostuttiin Sveitsin katolista kirkkoa myöten, maallikkosaarnaaja Kyösti Laari teki rikosilmoituksen jumalanpilkasta. Oikeutta käytiin viisi vuotta, lopulta Koskinen tuomittiin 70 päiväsakkoon. Nykyään Koskisen sikahahmoja pidetään suomalaisen poptaiteen ikoneina, ja Sikamessias sijaitsee Kias­massa.

Risto Ryti

Presidentti Risto Rytille (1889–1956) etsittiin vuonna 1994 muistomerkkiä kilpailulla, johon osallistui 130 työtä. Kisan voitti kuvanveistäjä Veikko Myller (s. 1951). Hänen työnsä ei tosin näyttänyt lainkaan Risto Rytiltä vaan kulmikkailta putkilta.

Lehdissä vaadittiin muistomerkkikilpailun uusimista, ja syntyi ”Risto Ryti -ryhmä”, joka keräsi adressin Myllerin teosta vastaan. Helsingin kaupunginhallitus taipui tukemaan kilpailun uusimista, mutta lopulta Myllerin teos Vastuun vuodet toteutettiin alkuperäisen ehdotuksen mukaisena. Muistomerkki sijaitsee Helsingin Töölössä. Vuonna 2009 Ryti sai myös näköispatsaan. Se sijaitsee Porissa.

Tarja Halonen

Presidenttien muotokuvat Valtioneuvoston linnassa olivat vuosikymmenten ajan perinteisiä. Vuonna 2002 tyyli muuttui, kun Tarja Halonen (s. 1943) valitsi Rafael Wardin (s. 1928) maalaamaan oman muotokuvansa. Siitä tuli linnan ensimmäinen presidentistä tehty pastellityö, teos oli Wardille tyypillisen värikäs ja yhdennäköisyys taiteilijan sanoin ”vain tunne ja aavistus”. Osa kansalaisista suuttui perinteiden rikkomisesta. ”Onko presidentti niin ruma, että ei kehtaa teettää kunnon muotokuvaa”, raivottiin keskustelupalstoilla. Halosen mukaan teos on sitä enemmän hänen näköisensä mitä kauempaa taulua katsoo.

Pekka Sauri

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajista oli maalattu öljyvärimuotokuvat vuodesta 1875 lähtien. Vuonna 2004 silloinen väistyvä puheenjohtaja, nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (s. 1954) ei kuitenkaan halunnut itsestään perinteistä maalausta. Sauri valitsi muotokuvansa toteuttajaksi valokuvataiteilija Elina Brotheruksen (s. 1972), joka otti kuvan Saurista nojaamassa penkkiin tyhjässä raitiovaunussa.

Julkistustilaisuudessa muotokuvan paljastaminen aiheutti naurun hörähdyksen, mutta varsinainen raivo syntyi teoksen hinnasta: Brotherus räppäsi valokuvalleen noin 8 000 euron hintalapun. Paheksuntaa ei hillinnyt sekään, että valokuva maksoi puolet vähemmän kuin aiempien puheenjohtajien öljyvärimuotokuvat.

Sauli Niinistö

Valokuva-alan ammattilaiset raivostuivat presidentti Sauli Niinistön (s. 1948) virallisesta valokuvasta vuodelta 2012. Kuvaa kritisoitiin huonosta valaisusta ja kuvankäsittelyohjelmalla tehdystä korjailusta. Valokuvaajien havaintojen mukaan Niinistön korva repsotti, nenä oli palanut puhki, tukka hukkui taustaan, silmissä oli rauhattomia härpäkkeitä ja kasvot olivat lättänät.

Presidentin kanslia piti kuitenkin kuvaa onnistuneena. Verkkotiedottaja Matti Porren mukaan kuvaajaksi oli valittu kokoomuksen verkkoviestinnän suunnittelija Pasi Heiskanen, koska Heiskanen oli kuvannut Niinistöä myös aiemmin ja hänellä oli toiminimi.

Cristiano Ronaldo

Madeiran lentokenttä nimettiin maaliskuussa 2017 Cristiano Ronaldon (s. 1985) mukaan, ja kentälle pystytettiin Real Madridin tähtipelaajan patsas. Kriitikoiden mielestä kuvanveistäjä Emanuel Santosin (s. 1976) luomus näyttää enemmän kauhuelokuvien kannibaalilta kuin Ronaldolta.

Santos puolustautui sanomalla, että näköispatsaan tekeminen viidessätoista päivässä ei ole helppoa. Ronaldo oli taiteilijan mukaan hyväksynyt patsaan, kunhan hänen kasvojaan kavennetaan ja ilmeestä tehdään joviaalimpi. ”On mahdotonta miellyttää kaikkia. Kaikki eivät pitäneet edes Jeesuksesta”, taiteilija sanoi.

Madeiralla varttuu kaikesta päätellen parempia jalkapalloilijoita kuin taiteilijoita: vuonna 2014 saarelle valmistunut edellinen Ronaldon näköispatsas muistuttaa David Beckhamia.

Lähteet: BBC, Guardian, Helsingin kaupungin taidemuseo, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kansallisgalleria, Keskisuomalaisen arkisto, Tampereen yliopisto, Turun kaupunki, Yle.