Totaalikieltäytyjillä on nyt käytössään vapaudu vankilasta -kortti – totaalikieltäytymisiin ennakoidaan buumia

Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 20, odottaa, että hänen saamansa tuomio kumotaan pian hovioikeudessa.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Taurian helmikuussa valvontarangaistukseen, koska tämä kieltäytyi varusmies- ja siviilipalveluksesta.

Valvontarangaistusta ei istuta vankilassa vaan kotona valvontapannassa. Kotoa saa poistua vain ennalta suunniteltuihin menoihin, kuten töihin tai opiskelemaan.

Nyt oikeuslaitos on linjannut, että vakaumuksen perusteella kieltäytyviä ei tule tuomita. Tuomitseminen olisi syrjivää, koska myöskään vakaumukseen vetoavia Jehovan todistajia ei tällä hetkellä voida tuomita.

– Tämän linjan mukaan minullekin pitäisi antaa vapauttava päätös, Tauria sanoo.

Tauria perusteli kieltäytymistään antimilitaristisella vakaumuksellaan ja vetosi oikeudessa myös Jehovien saamaan erityiskohteluun. Hän valitti saamastaan tuomiosta hoviin, joten hänen rangaistustaan ei ole pantu täytäntöön.

Tauria on transnainen mutta juridisesti mies, joten hänet katsotaan asevelvolliseksi. Hän sanoo kieltäytymisensä olleen protesti.

– En kannata nykyistä maanpuolustusjärjestelmää. Parempi systeemi olisi vapaaehtoinen asepalvelus, joka olisi myös miehille ja naisille tasa-arvoinen.

Totaalikieltäytyjien käytössä on nyt vapaudu vankilasta -kortti, joskin todennäköisesti väliaikainen sellainen.

Taustalla on Helsingin hovioikeuden helmikuussa tekemä päätös, jonka mukaan on syrjivää vapauttaa vain Jehovan todistajat ase- ja siviilipalveluksesta.

Marraskuussa korkein oikeus päätti, ettei asiassa myönnetä valituslupaa, joten hovioikeuden helmikuinen päätös jäi voimaan.

Totaalikieltäytyjien ilo jäänee kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Jehovien vapautuslain kumoamiseksi. Esitys on valiokuntakäsittelyssä, ja sen ennakoidaan astuvan voimaan ensi keväänä.

Sen jälkeen säännöt olisivat kaikille samat: ase- tai siviilipalveluksesta kieltäytyjiä rangaistaan vakaumukseen katsomatta.

Tällä hetkellä armeijasta ja siviilipalveluksesta voi kieltäytyä ilman seuraamuksia – kunhan perustelee valintaansa vakaumuksella.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, joka käsittelee suuren osan kieltäytyjien oikeusjutuista, vapautti syksyllä syytteistä kolme kieltäytyjää. Syyttäjä halusi viedä jutut hovioikeuteen, mutta runsas viikko sitten hovioikeus hylkäsi syyttäjän hakemukset.

– Nämä päätökset selkeyttävät tilannetta. Hovi teki pohjapäätöksen, ja käräjäoikeus ottaa siitä nyt ohjetta, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

Lain mukaan totaalikieltäytyjistä on edelleen tehtävä rikosilmoitus. Syyttäjän harkittavaksi jää, nostetaanko syyte.

– Syyttäjän on arvioitava tuomitsemistodennäköisyyttä. Veikkaan, että tällä hetkellä syyttäjien harkinta menee siihen suuntaan, että tehdään syyttämättäjättämispäätös, Rappe sanoo.

Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteerin Kaj Ranisen mielestä syytteistä tulisi vapauttaa paitsi nyt oikeudessa olevat kieltäytyjät myös ne, jotka kieltäytyvät palveluksesta nyt mutta ehtivät käräjille vasta lainsäädännön muututtua. Raninen vetoaa tekohetken lain periaatteeseen.

– Ne jotka kieltäytyvät ennen vapautuslain kumoamista, pitäisi tuomita silloin vallinneen tilanteen mukaan, eli jättää tuomitsematta. Tuomitseminen olisi syrjivää, Raninen perustelee.

Jukka Rappe asettuu varovasti samalle kannalle.

– Olisi epäoikeudenmukaista, jos kaksi ihmistä kieltäytyisi samaan aikaan samoin perustein, mutta syytteistä vapautuisi vain se, joka ehtisi ensin käräjille.

Kaj Raninen ennakoi ”kieltäytymisbuumia”.

– Pidän todennäköisenä, että jonkinlainen buumi on tulossa ennen vapautuslain kumoamista. Todennäköisesti kyse on muutamista kymmenistä totaalikieltäytyjistä.

Siviilipalveluskeskus tekee rikosilmoituksen niistä, jotka kieltäytyvät siviilipalveluksesta. Heidät tuomitaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Asepalveluksesta kieltäytyneet taas tuomitaan sillä alueella, jonka varuskuntaan heidät on sijoitettu.

Siviilipalveluksesta kieltäytyneitä on ollut tänä syksynä hieman tavallista enemmän, kertoo siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.

– Tänä vuonna heitä on tähän mennessä 33, kun yleensä vuosittainen määrä on 30–40. Viimeisen parin viikon aikana on tullut pieni piikki, Reijonen kertoo.

Käytetäänkö vapaudu vankilasta -korttia hyväksi, eli haetaanko nyt vapautusta armeijasta ilman vakaumuksellista syytä?

– Ei se saisi olla näin yksinkertaista, enkä ainakaan vielä näe tällaista riskiä. Yleisesti ottaen kieltäytyjät ovat tietoisia mahdollisesta seuraamuksesta, ja kyseessä on harkittu teko, Reijonen sanoo.l

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .