Työstressiä voi helpottaa johtamista parantamalla

Johtaja, keskustele! Luo tunne, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä.

Lomalla ja laiturinnokassa on hyvä miettiä sitä, mikä työelämässä stressaa vai stressaako mikään. Sama tilanne voi yhdestä tuntua stressaavalta, mutta toisesta ei. Joskus stressin syy ei olekaan työssä, sillä kokemukseen työstressistä vaikuttavat myös asiat, joka eivät liity työhön mitenkään. Sen sijaan on stressinaiheita, jotka voivat koskettaa lähes kaikkia työntekijöitä: liian­ suuri työmäärä, huono johto, kyvyttömyys vaikuttaa työn sisältöön ja epätietoisuus siitä, mitä työyhteisössä itseltä odotetaan. 

Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahonen on laskenut, että työpahoinvointi aiheuttaa vuosittain jopa 25 miljardin euron taloudelliset menetykset yhteiskunnalle. Kustannukset syntyvät sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja muista vastaavista tekijöistä, joihin voitaisiin vaikuttaa työhyvinvointia kehittämällä.

Ahosen mukaan työstressiä voisi parhaiten helpottaa johtamista parantamalla. Koska stressin kokeminen on yksilöllistä, ihmisiä pitäisi myös johtaa yksilöllisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi erilaisten elämäntilanteiden huomioon ottamista työpaikoilla. Nuoriin, keski-ikäisiin ja ikääntyviin pitäisi Ahosen mielestä soveltaa erityyppisiä johtamisperiaatteita.

Tutkimuksissa on todettu stressin johtuvan esimerkiksi siitä, että työntekijä ei tunne kontrolloivansa omaa työtään. Tätä voisi helpottaa keskustelevammalla johtamisotteella.

Muutoksen pitäisi lähteä kaikkein ylimmästä johtoportaasta. Mallia Ahonen ottaisi Ruotsista, jossa on syvään juurtunut diskuteeraamisen kulttuuri.

– Taitava johto pystyy luomaan henkilöstöön ainakin tunteen siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Sunnuntaisuomalainen

Kolumni: Kun suutun, olen leppoisa ja rento

Somen muutos ei olekaan ollut niin dramaattista kuin usein kuvitellaan – sosiaaliseen mediaan liittyy paljon harhakäsityksiä

Onko suuronnettomuus tärkeämpi kuin hauska koiravideo? Nykyisessä mediamaailmassa lukijan on vaikea tunnistaa, mikä on oleellista tai totta, sanoo tiedetoimittaja Tiina Raevaara

Mikko Martikainen otettiin analysoimaan Sotshin olympialaisten lumetusjärjestelmiä ja niin hänestä tuli maailmankuulu "lumikuiskaaja"

Kuka hakee lohtua tuomiokirkosta? Tuomio-alkuiset yhdyssanat ovat 1600-luvulla tehty käännösvirhe, mutta tarvitaan ihme ennen kuin kirkko saa ne uudistettua

Kolumni: Koululiikunnassa kyllä juostiin, mutta ei siellä opetettu juoksemaan

"Huora!", "painu takaisin keittiöön!" – MereKat eli Kati Haapanen on huipputason e-urheilija, mutta pelimaailmassa sekään ei riitä, jos on nainen

"Vaihtoehdot olivat aseelliset ryöstöt tai luontoala" – Varuskunnan lakkautus vei yliluutnantti Mikko Kettuselta, 40, kutsumustyön, mutta nyt metsä elättää sissin jälleen

Mitä uskaltaa ostaa? – Kuluttajan on vaikeaa erottaa oikeasti vastuullinen tuote katteettomista myyntipuheista

"Ensimmäisenä vuonna näyttämöllä ei saanut edes puhua" – Pietarilainen näyttelijäkoulu on kova maailma, mutta Maksim Pavlenko ja Henna Haverinen löysivät sieltä rakkauden

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.