USU-gallup: Perussuomalaisetkin vastustavat oman ministerinsä ehdotusta

Suurituloiset patistelisivat työttömiä viikoittaiseen työnhakuun, enemmistö kansasta vastustaa ajatusta.

Yli puolet suomalaisista vastustaa hallituksen ehdotusta, joka velvoittaisi työttömät hakemaan työpaikkaa keskimäärin kerran viikossa.

Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista käy ilmi, että ehdotusta vastustavat etenkin pienituloiset sekä oppositiopuolueiden ja perussuomalaisten kannattajat.

Kannatusta ehdotus saa lähinnä suurituloisilta ja porvaripuolueiden kannattajilta. USU-gallupin mukaan kaikista suomalaisista neljännes kannattaa ehdotusta.

– Kielteisimmin suhtautuvat ne, joita ehdotus koskee, eli ne joilla on suurin työttömyyden riski, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo summaa tuloksia.

Hallitus esitteli toukokuun alussa joukon keinoja, joilla se haluaa kannustaa työttömiä aktiivisempaan työnhakuun.

Kaavaillussa mallissa työnhakua seurattaisiin kahdentoista viikon jaksoissa. Työttömän työnhakijan olisi haettava työtä keskimäärin kerran viikossa ja ilmoitettava hakemistaan paikoista verkossa. Jos työtä ei hae, voi menettää työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.

Mallia ovat kritisoineet muun muassa oppositiopuolueet ja työttömien etujärjestö. Sen on epäilty lisäävän karenssien määriä ja johtavan turhien työhakemusten tehtailuun. Perjantaina myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen arveli, että hallitus muuttaa ehdotustaan "jonkin verran".

USU-gallupin perusteella edes hallituspuolueiden kannattajat eivät ole yksimielisiä mallista. Kolmesta hallituspuolueesta vain kokoomuksen kannattajat pitävät ehdotusta hyvänä: heistä noin puolet kannattaa ja runsas kolmannes vastustaa.

Keskustassa mielipiteet jakautuvat tasan: neljä kymmenestä kannattaa ja yhtä moni vastustaa, viidennes ei osaa sanoa kantaansa.

Kiusallisinta työnhakuun patisteleminen on perussuomalaisille. Puolueen kannattajista vain vajaa neljännes on ehdotuksen kannalla.

– Perussuomalaisten kannattajissa on enemmän työikäistä ja vähän koulutettua väkeä, johon työttömyysriski kohdistuu, Hiilamo selittää.

Professori arvioi, että ehdotuksen taustalla on halu tehdä työttömänä olemisesta ”mahdollisimman ikävää”.

– Työttömyysturvan heikennyksistä on vaikea neuvotella kolmikantaisesti, eikä palkkatukityöhön ja työvoimakoulutukseen haluta laittaa lisää rahaa. Sen takia yritetään tehdä työttömyydestä niin ikävää, että sitä pyrittäisiin välttämään kaikin keinoin.

Työministeri Jari Lindström (ps.) kommentoi USU-gallupin tuloksia Sunnuntaisuomalaiselle sähköpostitse. Hänen mielestään uudistuksesta on esitetty ”runsaasti virheellistä tietoa”.

– Työttömällä on työttömyysturvalain mukaan nykyisinkin velvollisuus hakea aktiivisesti työtä ja raportoida siitä verkossa. Uutta ehdotetussa mallissa on tarkempi määritelmä sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna ja lähtökohtaisesti kaikille sama raportointiväli.

Lindström pitää mahdollisena, että esitys aktiivisen työnhaun mallista muuttuu vielä. Malli on parhaillaan lausuntokierroksella.

– Jos lausuntopalautteen perusteella käy selväksi, että esitystä on syytä muuttaa, ei minulle sen tekeminen ole ongelma. Tavoitteena on työllisyyttä nykymallia paremmin edistävä malli, ei työttömien kiusaaminen.

Tietoykkösen internetpaneelissa toteuttamaan USU-gallupiin vastasi noin tuhat suomalaista. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä mannersuomalaisia. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kysely tehtiin 16.–22.5.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.