Viimeiset kultahiput nousevat kaivinkoneen kauhaan Lemmenjoella

Laki kieltää konekaivun kansallispuistossa.

Lemmenjoen kansallispuistossa kaivinkoneet kauhovat viimeisiä kesiään. Uusi kaivoslaki sallii konekaivun vuoteen 2020 asti, minkä jälkeen kultaa saa kaivaa vain lapiolla. Muutos raivostuttaa kullankaivajia – kultaa kun vielä olisi.
− Olen maksanut kaivuhinnan, valtio on antanut luvan kaivaa. Ei sitä voi korvauksetta viedä, Kari Merenluoto puuskahtaa.
Kiellon syynä on sijainti kansallispuistossa. Luonnonsuojelua ja teollista toimintaa on hankala sovittaa yhteen.
Merenluoto on saanut elantonsa kullankaivusta yli 30 vuoden ajan. Apuna kaivoksella ovat Sirkka-vaimo sekä loma-aikoina pariskunnan kaksi poikaa ja näiden lapset.
Kesä kuluu tiettömässä erämaassa kaukana asutuksesta. Lähimpään taajamaan Inariin on 75 kilometriä, josta autolla pääsee 45 kilometrin matkan. Kolmisenkymmentä kilometriä on kuljettava jokiveneellä, mönkijällä ja jalkaisin. Koska kauppamatka on pitkä, kuivamuonat, säilykkeet ja polttoaineet on tuotu Lemmenjoelle jo talvella moottorikelkan avulla.
Kullankaivussa on kyse elämäntavasta. 1940-luvun kultaryntäyksestä asti Lemmenjoen kultamaat ovat houkutelleet erikoiseen ammattiin. Valtaosa käyttää kullan etsintään lapiota ja vaskoolia, konekaivua harjoittaa kymmenkunta kaivajaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.