1600-luvun ihmelääke muuttui myrkylliseksi painajaiseksi – tupakoinnin vähentämiseksi on tarvittu monen eri tieteenalan yhteistyötä

Tupakkaa voi kaupallisessa mielessä kutsua menestystuotteeksi. Suomalaiselle yhteiskunnalle tupakointi on kuitenkin tullut kalliiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan vuonna 2012 tupakoinnin välittömät kustannukset olivat lähes 300 miljoonaa euroa. Kun summaan lisätään myös välilliset kustannukset, hintalappu nousee 1,5 miljardiin euroon.

Taistelu tupakkaa vastaan on vaatinut monitieteistä työtä, jossa on tarvittu lääke-, kansanterveys-, sosiaali-, talous- ja käyttäytymistieteiden asiantuntemusta.

THL:n asiantuntijan Hanna Ollilan mukaan tulokset puhuvat puolestaan: heti toisen maailmansodan jälkeen suomalaisista miehistä tupakoi noin 76 prosenttia, tänä päivänä noin 14 prosenttia. Naisten tupakointi oli yleisintä 1990-alussa, jolloin 22 prosenttia heistä tupakoi päivittäin. Siitä osuus on saatu laskemaan noin 11 prosenttiin.

– Savukkeiden massatuotannon käynnistyminen ja voimakas markkinointi 1900-luvun alkupuolella tekivät tupakoinnista piintyneen tavan kansan keskuudessa. Sodan aikana savukkeita jaettiin muonapakkauksissa. Jäljelle jäi riippuvuus, kun rintamalta palattiin kotiin, Ollila kertoo.

 

Nyt tavoitteena on savuton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030. Tavoite merkitsee sitä, että vuonna 2030 enintään viisi prosenttia työikäisestä väestöstä käyttää tupakkatuotteita ja ei-lääkkeellisiä nikotiinituotteita. Tavoitetta kohti edetään nostamalla tupakan hintaa, kannustamalla tupakoinnin lopettamiseen ja tekemällä erilaisilla rajoituksilla tupakoinnista yhä hankalampaa.

– Tupakoinnin vähentämisessä pelkkä terveysvalistus ei olisi riittänyt. Esimerkiksi ravintolatupakoinnin kieltäminen vuonna 2007 oli tärkeä askel, pohtii tupakoinnista ja terveyskäyttäytymisestä väitellyt yliopistonlehtori Anu Katainen Helsingin yliopistosta.

THL:n Hanna Ollila näkee vuoden 2030 tavoitteen realistisena tupakoinnin osalta. Sen sijaan muiden nikotiinituotteiden käytön pitäminen alle viidessä prosentissa voi olla haasteellisempaa.

Ollila uskoo, että lähivuosina tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvät rajoitukset lisääntyvät. Monet Euroopan maat ovat jo kieltäneet tupakkabrändien esiintymisen pakkauksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti toukokuussa, että Suomessakin tupakka- ja nikotiinituotteiden pakkauksista pitäisi tehdä logottomia ja tunnuksettomia.

 

Tupakkateollisuus jatkaa Ollilan mukaan savukkeiden markkinointia ja myyntiä kehittyvissä maissa, joissa tupakkapolitiikka on usein heikkoa ja mainontakin sallittua.

– Säännellyille markkinoille kehitetään uusia tuotteita, joita ovat esimerkiksi sähkösavuke ja kuumennettava tupakka. Tuottoisan tupakkateollisuuden intresseissä ei ole nikotiinin käytön loppuminen, hän huomauttaa.

Ollila uskoo, että Suomen tupakkalainsäädännöllä on pystytty hidastamaan uusien tuotteiden käytön yleistymistä.

– Sähkösavukenesteistä on löydetty pieniä määriä haitallisia aineita ja niiden hengittäminen haittaa keuhkosolujen normaalia toimintaa. On vielä mahdotonta arvioida, millaisia vaikutuksia sähkösavukkeen käytöstä seuraa vuosikymmenien kuluessa.

 

Vielä sota-aikana rintamalla ei keskusteltu tupakoinnin haitoista, ja kenttäsairaalassa lääkärikin saattoi tupakoida. Vasta 1950-luvulla julkistetut tutkimukset osoittivat tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteyden.

– Tupakkateollisuus lähti vastaiskuun kiistääkseen tutkimustulokset ja myönsi terveyshaitat vasta 1990-luvun loppupuolella oikeudenkäyntien pakottamana, Ollila kertoo.

Yliopistonlehtori Anu Katainen sanoo, että Suomessa tapahtui mielenkiintoinen muutos 1970-luvulla.

– Tuolloin erityisesti yhteiskunnan ylimmän koulutusryhmän miehet ryhtyivät voimakkaasti vähentämään tupakointia. Vielä 1978 heistä tupakoi lähes 30 prosenttia, vuonna 2009 osuus oli enää 15 prosenttia. Alimmassa koulutusryhmässä tupakoivien osuus pysyi pitkään sitkeästi 40 prosentin tuntumassa.

Kataisen mukaan tänä päivänä tupakointi liittyy elämäntapaan kokonaisuutena. Esimerkiksi köyhyys sekä mielenterveys-, päihde- ja perheongelmat lisäävät tupakoinnin todennäköisyyttä.

– Tupakoinnin aloittavat nuoret hakevat hyvää oloa päihteistä, jos he eivät pysty muuten kokemaan menestymisen tunnetta. Usein tupakointiin liittyy kouluvastaisuus, Katainen miettii.

 

Katainen on nuoria haastatellessaan huomannut, ettei tupakkaan liity takavuosikymmenten kielletyn hedelmän tuntua. Kun puhe kääntyy nuuskaan, keskusteluun tuleekin jo jännitystä: kuka käyttää, keneltä voi hankkia, kuka on käynyt Haaparannassa...

– Uskon, että Ruotsin vahva nuuskakulttuuri ja piilomarkkinointi heijastuvat Suomeenkin, mikä on johtanut kysyntään ja laittoman jakelun syntyyn.

THL:n Ollilan mukaan nuuskan käytön lisääntymisen estämiseksi on tehtävä töitä. Joidenkin arvioiden mukaan Haaparannassa myydystä nuuskasta jopa 80–90 prosenttia kulkeutuu Suomeen.

– Sosiaalisen median myyntiryhmien kautta nuuskan hankkimisesta on tullut helppoa myös nuorille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .