Eläimestä ihmiseen

Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia zoonooseja ja nykyiset taudit levittäytyvät pohjoisemmaksi.

Ikiroudan sulaminen tavallista syvemmältä herätti loppukesästä henkiin pernaruttobakteerin Siperiassa Jamalin niemimaalla. Tautiin on sairastunut toistakymmentä ihmistä ja ainakin yksi ihminen on kuollut. Poroja pernarutto on tappanut toista tuhatta.

Tartunnan lähteinä olivat ilmeisesti porot.

– Pernaruttobakteeri kykenee muodostamaan itiöitä, jotka säilyvät jäätyneessä maaperässä. Jamalin ikiroudan itiöiden oletetaan levinneen sulamisen myötä maaperään ja vesistöihin ja aktivoituneen, kertoo Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointi -toimintakokonaisuuden johtaja Paula Kinnunen.

Jamalin tapaus on yksi esimerkki siitä, miten nopeasti zoonoositilanne voi ilmaston lämpenemisen myötä muuttua. Suomessakin ilmastonmuutos on jo vaikuttanut tautitilanteeseen.

– Puutiaisaivotulehdus näyttää yleistyvän ja leviävän sisämaahan. Viime vuonna tilastoitiin 67 tapausta, mikä oli ennätyslukema. Tautia esiintyy uusilla alueilla Järvi-Suomessakin, toteaa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

– Suomen vaarallisin eläin on puutiainen. Keskimäärin joka kolmas puutiainen kantaa Borrelia-bakteeria, ja pahimmilla alueilla joka kahdeskymmenes aivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta, Paula Kinnunen korostaa.

Puutiaisaivotulehdusta aiheuttava virus lisääntyy selkärankaisissa isännissä, erityisesti jyrsijöissä. Suomessa elää kaksi puutiaislajia, jotka levittävät aivotulehdusta. Kumpikin laji voi levittää sekä eurooppalaista tautimuotoa että Siperian puutiaisaivotulehdusta, jota pidetään ärhäkämpänä.

– Rokotukset puutiaisaivotulehdusta vastaan todennäköisesti lisääntyvät lähivuosina. Satelliittikuvien ilmastotiedoista pystytään kuitenkin ennakoimaan taudin leviämistä, Vapalahti sanoo.

Olli Vapalahti huomauttaa, että zoonooseilta ei voi suojautua täydellisesti, vaikka kuinka yrittäisi.

– Maailmalla matkailevat suomalaiset itse ovat merkittäviä tautien kuljettajia. Onneksi infektiotilanne eri puolilla maailmaa on kohtuullisesti tiedossa.

Ilmastonmuutoksen pelätään vauhdittavan zoonoosien tuloa maahan lähialueilta. Muun muassa luonnonvaraisten eläinten elinympäristömuutokset voivat vauhdittaa niiden liikkumista.

Esimerkiksi myyräekinokokkia esiintyy monissa Euroopan maissa, myös Baltiassa. Ruotsissakin on tehty havaintoja ekinokokista.

Ihmisellä loisen aiheuttama ekinokokkoosi voi olla Vapalahden mukaan jopa hengenvaarallinen. Tartunnan voi saada kettujen ja koirien ulosteeseen erittyvistä madonmunista sekä ulosteen saastuttaman veden tai marjojen välityksellä.

– Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saattaa tulla uusia puutiais- ja hyttyslajeja. Etelä-Suomessakin elävät lintuhyttyset levittävät monissa Euroopan maissa Länsi-Niilin kuumetta. EU:n tartuntatautivirasto ECDC onkin arvioinut, että hyttysten levittämät sairaudet ovat kasvava terveysuhka Euroopassa, Vapalahti huomauttaa.

Hyttysen mukana leviää myös pogostantauti, jota esiintyy pääasiassa Itä-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa. Metsäkanalinnuissakin elävän viruksen elämänkaari ei ole täysin selvillä, mutta epidemioiden huiput esiintyvät seitsemän vuoden välein.

– Pogostantauti saapui Suomeen Afrikasta 1960- tai 1970-luvulla ilmeisesti muuttolintujen mukana, Vapalahti toteaa

Loppukesä ja alkusyksy ovat zoo­noosien kukoistusaikaa. Tavallisimpia Suomen luonnossa esiintyviä zoonoosien aiheuttajia ovat myyräkuume, borrelioosi, jänisrutto ja pogostantauti.

Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume on Suomen luonnossa yleisin eläimistä ihmiseen tarttuva virustauti, borrelioosi puolestaan tavallisin bakteerin aiheuttama sairaus.

– Puumala-viruksella on Etelä- ja Keski-Suomessa kolmen vuoden sykli, mikä selittyy myyräkannan vaihtelulla. Pohjoisemmassa Suomessa syklit ovat pidempiä. Tänä vuonna myyräkuumetta on havaittu viime vuotta enemmän ainakin Etelä-Savossa, Vapalahti sanoo.

Kausivaihteluita esiintyy myös jänisrutolla eli tularemialla. Heidi Rossow havaitsi väitöstutkimuksessaan jänisruttoepidemian esiintyvän runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna.

Havainto viittaa siihen, että jänisruttoa aiheuttava bakteeri lisääntyy runsaassa myyräpopulaatiossa tehokkaasti, leviää ympäristöön ja veteen, josta hyttyset kuljettavat sen ihmiseen.

Suomessa seurataan tarkasti zoonoosien esiintyvyyttä. Tärkeä rooli seurannassa on metsästäjillä ja muilla luonnossa liikkujilla, jotka lähettävät eläinnäytteitä Eviran tutkittavaksi.

Tällä hetkellä erityisen huolen aiheena on villisioissa Suomen lähialueilla havaittu afrikkalainen sikarutto ASF, vaikka se ei tartu ihmiseen. Myös lihansyöjissä elävät trikinellamadot, ekinokokki- ja toksoplasmaloiset sekä bruselloosia aiheuttavat brusellabakteerit ovat seurannan kohteina.

Pahin uhkakuva Paula Kinnusen mukaan on se, että rabies eli vesikauhu – eläimillä raivotauti – lähtisi leviämään hallitsemattomasti.

Ihmisen ajattelematon toiminta on usein zoonoosien leviämisen taustalla. Yhdysvaltojen itäosissa ei esiintynyt lainkaan rabiesta ennen kuin sinne siirrettiin tautia kantavia pesukarhuja.

Eläinten siirtämisessä alueilta toisille pitäisi aina huomioida tautien ja loisten leviämisen mahdollisuus. Esimerkiksi Venäjällä, Romaniassa, Unkarissa ja Turkissa esiintyy rabiesta.

– Rabies selviytyy Suomen luonnossa ja on ihmiselle armoton tauti. Kuolleisuus on sata prosenttia, ellei altistumisen jälkeen ehditä antaa ajoissa rokotetta, Vapalahti pohtii.

Eviran Paula Kinnunen on huomannut, että toive edullisemmista lemmikeistä ja huoli kodittomista eläimistä on johtanut eläinten laittomaan maahantuontiin.

– Monet eläimille hyvää tarkoittavat ihmiset eivät ota huomioon tautiriskiä. Esimerkiksi vuonna 2007 Intiasta tuodussa koiranpennussa havaittiin rabies. Tämä aiheutti melkoisen rokotusprojektin, jossa jokainen eläimen kanssa tekemissä ollut ihminen piti rokottaa. Onneksi tauti ei levinnyt ihmiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.