Ikiroudan sulaminen romahduttaa tiet ja saa lentokentät aaltoilemaan

Metaani on ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämmittäjä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttama ikiroudan sulaminen kiihdyttää edelleen ilmastonmuutosta. Ikiroudan sulaessa ilmakehään vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. On jopa puhuttu Siperian ikiroudan sulamisen aiheuttamasta, ilmastoa lämmittävästä metaanipommista.

– Nyt nähdään vasta pieni pipana siitä maaperän sulamisesta, mikä on ladattu ilmaston lämpenemiseen. Muutokset ikirouta-alueilla tulevat olemaan suuria, ennakoi erikoistutkija Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta.

”Metaanipommiin” Laurila ei kuitenkaan usko, koska pitkäaikaista tietoa siitä, miten ikiroudan sulaminen etenee, ei ole.

– Suurimmat muutokset tapahtuvat ikiroudan reuna-alueilla. Sulamisen seurauksena syntyy kasvittomia mutalotikoita, joiden pohjasta pulppuaa suokaasua. Näillä alueilla metaanipäästöt kasvavat. Toisaalta samoilla alueilla järviä häviää pohjavesikierron käynnistymisen takia, ja alueita kuivaa. Tällöin syntyy suomalaisen metsän tapaista maastoa, jossa ei ole metaanipäästöjä. Lyhyellä tähtäimellä metaanipäästöt varmasti lisääntyvät, mutta pitkällä tähtäimellä näin ei välttämättä ole, arvioi Laurila.

Myöskään kunnollisia ennusteita siitä, miten ikiroudan sulaminen ja metaanipäästöt vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen, ei ole olemassa.

Metaani on ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämmittäjä. Ilmakehän metaanipitoisuus on nyt yli kaksinkertainen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Metaanipäästöistä noin puolet tulee ihmisen toiminnasta ja puolet luonnollisista lähteistä kuten soilta ja vesistöjen pohjakerroksista.

Ilmakehän metaanipitoisuuksiin tuli pieni notkahdus 1990-luvulla ilmastoponnistelujen ansiosta. Vuodesta 2007 lähtien päästöt lähtivät uudestaan kasvuun.

– Oma arvioni on, että esimerkiksi Kanadan ja USA:n liuskekaasun tuotanto tuottaa virallisia arvioita enemmän metaanipäästöjä, Laurila sanoo.

Myös kivihiilikaivoksista vapautuu metaania.

– Kivihiilen louhinta on osaltaan lisännyt metaanipäästöjä, koska kivihiilen käyttäminen on jopa lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan energiasektori on isossa roolissa metaanipäästöjen osalta.

Märehtijät eli karja on niin ikään suuri metaanilähde.

– Koska lihansyönti lisääntyy, myös märehtijöiden määrä kasvaa ja metaanipäästöt lisääntyvät.

Ikiroudan sulamisella on myös muita kuin ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia. Alueilla, joilla on rakennettu vakaana pidetyn ikiroudan päälle, infrastruktuuri menee uusiksi.

– Esimerkiksi Siperian Tiksissä, jossa Ilmatieteen laitoksella on tutkimusasema, lentokenttä oli vuoden suljettuna, koska kiitorata aaltoili. Sitten se avattiin, kun säännöksiä höllennettiin, naurahtaa Laurila.

Samoin Kanadan pohjoisosien ikirouta-alueilla lentokentät ovat jo nyt suurissa vaikeuksissa.

– Maantiet muuttuvat ojiksi, rautatiet aaltoilevat ja talot kallistelevat. Ainakin Venäjän ikirouta-alueilla kaikki on rakennettava uusiksi, Laurila kertoo.

Suomessa ikiroutaa on lähinnä Lapin palsasoilla, joille ei ole rakennettu mitään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.