Ilmaston lämpeneminen tuhoaa koralleja

Ainoa keino suojella maailman koralliriuttoja on pysäyttää globaali ilmaston lämpeneminen, toteavat tutkijat Science-lehden artikkelissa. Ilmastonmuutos on yksi korallien haalistumista aiheuttava tekijä. Haalistumisen aiheuttaa se, että lämmennyt merivesi tappaa korallien hyvinvoinnille tärkeän zooksantelli-levän. Korallien väriloisto on peräisin zooksantelli-levästä.

Haalistumisen jatkuessa pitkään koralli voi kuolla kokonaan. Toipuminen lyhytaikaisestakin haalistumisesta voi kestää vuosia.

Esimerkiksi Australian Ison valliriutan pohjoisosien koralleista noin 85 prosenttia on haalistunut, vaikka tutkijat aikaisemmin olettivat pohjoisen korallien olevan suojassa muilta stressitekijöiltä, kuten vesien saastumiselta ja kalastukselta. Erityisesti vuosi 2016 vauhditti haalistumista, mutta korallien tuhoutuminen on jatkunut Maailman luonnonsäätiö WWF:n mukaan jo 30 vuoden ajan.

Uusimmat

Tiede

Robottilemmikki voi tulevaisuudessa korvata lemmikkikoiran tai -kissan, mutta näitä hyötyjä se ei silloin tuota – "Se voi johtaa ääripäähän"

Digihistoria on nouseva tutkimusala – geoinformatiikan työkalut voivat hyödyttää esimerkiksi maankäytön suunnittelijoita ja lääketieteilijöitä

Biologiset lääkkeet ovat mullistaneet reuman hoidon – samalla paisuivat tosin myös kustannukset

Naisten äänioikeutta vuodelta 1906 käytetään usein perusteena sille, ettei Suomessa tarvita feminismiä – tutkijan mukaan politiikka on kuitenkin yhä sukupuolittunutta

Älypuhelin ei toimisi ilman nanomittakaavan ohutkalvoja, jotka valmistetaan Suomessa keksityllä ALD-teknologialla – Tuomo Suntola muistaa oivalluksensa hetken

Tutkija selvitti, miten suomalaiset raskaan työn raatajat pärjäsivät 1700-1800-luvulla savupirttien pimeydessä – kaamosmasennus loisti poissaolollaan

Kaukaisen kaasuplaneetan kyljestä löytyi mahdollisesti ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolinen kuu

Öisten sankareiden eloonjäämistaistelu – huuhkaja ja helmipöllö ovat vähentyneet rajusti

Vihaista naista on pidetty hysteerisenä akkana – naisen aggressiota on tutkittu vasta 1900-luvulla, sillä se on ollut niin näkymätöntä

Juuristolaboratoriossa haetaan vastauksia siihen, miten puut reagoivat äärioloihin ja ilmaston muuttumiseen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.