Kansalle maistuu taas älyvapaa vappuhuumori: "En minä juopottele, mitä nyt kännissä tulee otettua pari kaljaa"

Mitä sokeri sanoi hiivalle?

Käymme yhdessä ain...

Tällaista koululaishuumoria viljeltiin vuonna 1986. Tänä vappuna Suomessa nauretaan taas samantyylisille leikitteleville vitseille.

– Vappuvitsien tyyli on ollut perinteisesti tällainen: niissä kysytään tavallisesti jotain päätöntä, jota ei arkijärjellä voi ratkaista, selvittää huumoria tutkinut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kulttuurintutkija, filosofian tohtori Laura Hokkanen.

– Vappuvitsien kantavana ajatuksena on, että vappuna on lupa olla sopimaton, hassunhauska ja älytön, Hokkanen kiteyttää.

Leikittelevän huumorin lisäksi vappuvitsit sisältävät usein selkeitä räävittömyyksiä, kuten seksistisiä ja alkoholia ihannoivia vitsejä.

– Aika yleistä vappuun liittyvää on ollut alkoholia koskeva huumori ja humalaisen toikkaroinnin ylentäminen normaaliksi toiminnaksi, Hokkanen summaa.

Otetaan esimerkkinä muutama "vappuviisaus", jotka kiersivät vuonna 2005 toimistohuumorina ja opiskelijoiden sähköposteissa.

– En minä juopottele – mitä nyt kännissä tulee otettua pari kaljaa.

– Vien rahani mieluummin Alkoon kuin pankkiin. Alkossa saa paremmat prosentit.

– Miten niin voi juoda liikaa? Viinahan loppuu aina kesken.

Hokkasen mukaan ajatus päivän mittaisesta karnevaalista ikään kuin nollaa ääneen lausutut tai kirjatut epähienoudet.

– Vitsit ja huumori pitäisi kyetä tulkitsemaan vapun raameissa eli karnevaalin säännöillä, joilla eletään ikään kuin poikkeustilassa.

Vappuvitsien alkuperästä ei Hokkanen osaa sanoa tarkasti, mutta vappuhuumorin ja keskiaikaisten karnevaalien välillä on nähtävissä yhteys. Keskiaikojen huumori oli esimerkiksi sitä, että laulujen sanoituksia käännettiin väärinpäin. Samalla lailla vappuvitseissä asiat ovat usein päälaellaan.

– Vappuhuumorin ydin on ollut perinteisesti se, että nuoret voivat piikitellä vanhemmilleen ja "rahvas" voi tasavertaisesti rellestää niiden kanssa, joilla on ylempi taloudellinen tai virallinen valta-asema.

Teekkarit ovat vahvistaneet huumorin roolia vapunvietossa vappulehdillään 1940-luvulta lähtien.

Eri tahojen tekemiä humoristisia vappulehtiä ovat muun muassa Äpy, Julkku, Ampiainen ja Sulkasato.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko arvioi, että vappuhuumorissa on selkeästi kaksi päälinjaa: koululaisten Kevätpörriäinen ja toisaalta teekkarihuumori. Nirkon mukaan vitsien sisällöt voivat olla mitä tahansa, mutta usein ne pyrkivät olemaan ajankohtaisia ja muodikkaita. Usein ne liittyvät yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten politiikkaan tai säähän.

Vapun tienoon sääennusteet ovat Hokkasen mukaan tyypillisiä verkossa leviäviä ilmiöjuttuja.

Vuoden 2004 ennuste povasi koko maahan "kohtalaista tai navakkaa viinan hajua".

– Päivällä mölinä on vaihtelevaa ja jossakin päin maata saattaa tulla joitakin järkevänkuuloisia lauseita. Käsivarren seudulla ja napapiirin molemmilla puolilla humala voi nousta kolmeen promilleen. Illasta utuista, pilvistä, sameaa ja pimeää.

– Myöhemmin loppuillasta tai aikaisin aamulla saattavat muut tai sinä sammua kokonaan. Loppuviikosta selviää tai melkein selviää... Älykkyysosamäärä on koko jakson ajan hieman nollan alapuolella, ennuste kertoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .