Kielivalintoja

Oikeastaan suomen kieli on nimitys joukosta puhekielen murteita, jotka poikkeavat kaikille yhteisestä yleiskielestä.

Suomen kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa. Suomen kielen syntyä onkin helppo jäljittää 1500-luvulle saakka. Agricolan Uuden testamentin suomennos ”Se Wsi Testamenti” julkaistiin vuonna 1548. Uskonpuhdistuksen aikana nähtiin, että kansan on kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Miten itse suomen kieli sitten on syntynyt – se onkin jo monimutkaisempi tarina. Helsingin yliopiston kollegiumtutkija Janne Saarikivi huomauttaa, että koko Suomi alueena ja kielenä on varsin nuori rakennelma. Vielä 1500-luvulla kukaan nykyisen Suomen alueella asunut ei mieltänyt itseään suomalaiseksi.

– Historialliset tapahtumat selittävät paljon sitä, miksi me nyt puhumme äidinkielenämme pääasiassa suomea. Jos Suomi olisi vuonna 1809 jäänyt Ruotsin vallan alle, täällä ehkä puhuttaisiin valtakielenä ruotsia. Saumakohtia, joissa kielipoliittisia valintoja on tehty, on historiassamme ollut monia, Saarikivi toteaa.

Saarikivi kuitenkin huomauttaa, että ruotsin kielellä on ollut vuosisatojen ajan vahva asema Suomessa, myös sisämaassa.

– Tärkeä kädenojennus suomen kielelle oli Aleksanteri II:n antama kieliasetus vuonna 1863. Asetuksen nojalla suomen kielestä tuli tasavertainen ruotsin kanssa. Ja sen jälkeen suomen kielen edistämiseksi töitä ovat tehneet esimerkiksi Elias Lönnrot ja Johan Ludvig Runeberg.

Saarikivi summaa tämän päivän suomen kielen: se on yhteisnimitys Suomen alueella puhuttavista suomen kielen murteista.

Jotta suomen kielen syntyä voitaisiin ymmärtää, on tarkasteltava kansojen vaellusta. Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomen alueelle jääkauden jälkeen kaakosta ja etelästä noin 10 000 vuotta sitten. Pohjoiseen vaelsi ihmisiä Länsi-Euroopasta Norjan rannikkoa pitkin.

– Sademetsissä elävien alkuperäiskansojen kulttuurista voidaan tehdä päätelmiä pienten ja eristyneiden yhteisöjen kielistä. Jääkauden jälkeisessä Suomessa oli todennäköisesti paljon pieniä yhteisöjä, joilla oli oma kielensä. On arvioitu, että Suomessa puhuttiin jääkauden jälkeen 10–20 eri kieltä. Eri yhteisöt osasivat ilmeisesti jonkin verran kommunikoida toistensa kanssa, Saarikivi kertoo.

– Todennäköistä on myös se, että pienissä yhteisöissä puhutut kielet eivät olleet sukua toisilleen. Kivikautisissa olosuhteissa on tyypillistä, että on paljon kieliä, mutta kieliyhteisöt pieniä.

Tallinnan yliopiston suomen kielen ja kulttuurin lehtori Vesa Jarva toteaa, että ensimmäisten jääkauden jälkeen käytettyjen kielien jäljille on miltei mahdotonta päästä, mutta suomen kielen taustoista on runsaasti tutkimustietoa.

Jarvan mukaan tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kaikki suomalais-ugrilaiset kielet ovat peräisin uralilaisesta kantakielestä. Kaikki itämerensuomalaiset kielet, kuten suomi, viro ja karjala, puolestaan ovat peräisin yhdestä kantakielestä, jota nimitetään kantasuomeksi tai myöhäiskantasuomeksi.

Uralilaisen kantakielen ja kantasuomen välillä on kulunut aikaa tuhansia vuosia, joten Jarvan mukaan niiden välissä on täytynyt olla jotain.

– Kaikki tutkijat eivät kannata suomalais-saamelaista kantakieltä, jota on nimitetty varhaiskantasuomeksi. Koska saamelaiskielet ovat sen verran lähellä itämerensuomalaisia kieliä, oletetaan, että uralilaisen kantakielen jälkeen on ollut joku kantakieli, josta ovat syntyneet itämerensuomalaiset kielet, saamelaiskielet ja mordva. Välikielestä käytetään nimityksiä suomalais-mordvalainen kantakieli tai länsiurali, Jarva tarkentaa.

Suomen kieli – jossain muodossa – on juurtunut maahamme noin 2 500 vuotta sitten. Tutkija Janne Saarikivi toteaa, että Suomen alueella puhuttiin rautakaudella (noin 500 eaa.) suomensukuista kieltä.

– Todennäköisesti kieli on kehittynyt ennen Suomeen tuloaan Suomenlahden eteläpuolella. Suomensukuinen kieli juurtui ensin Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, Saarikivi toteaa.

Kielten kehitystä tarkasteltaessa esille nousee saamen kielen vahva asema. Vesa Jarvan mukaan saamelaiskieliä on puhuttu nykyisessä Etelä-Suomessa ehkä jo ennen kantasuomea tai ainakin samanaikaisesti sen kanssa.

Saame saattaa siis olla vanhin tunnettu Suomen alueella puhuttu kieli.

– Aivan eteläistä Suomea myöten löytyy saamelaisperäisiä paikannimiä, ja myös suomen murteista löytyy saamelaisia lainasanoja. Ajanlaskun alun aikoihin saame on alkanut levitä pohjoiseen sekä länteen ja Keski-Skandinaviaan. Todennäköisesti se on samalla syrjäyttänyt pohjoisessa alun perin puhuttuja kieliä, Jarva pohtii.

Etelä- ja Keski-Suomessa on puhuttu saamea paikoitellen vielä keskiajalla (500–1400-luku) ja uuden ajan alussa (1400-luvulta eteenpäin). Saamenkielen häviäminen Etelä- ja Keski-Suomesta ei tutkijoiden mukaan tarkoita sitä, että saamelaiset olisi ajettu pohjoisemmille asuinsijoille. Paikalleen jääneet saamelaiset ovat vain omaksuneet uuden kielen. Tämä on tapahtunut vähitellen ja ilman suurempaa dramatiikkaa, koska väestöntiheys on ollut alhainen.

– Kielenvaihto on historiassa luonnollinen prosessi. Suomalaismurteiden leviäminen ja saamelaiskielten väistyminen on jatkunut meidän päiviimme asti, Jarva huomauttaa.

Saarikivi puolestaan nostaa esille mielenkiintoisen kysymyksen väitösesitelmässään ”Kielten elämä, kuolema ja vaihtuminen”.

– Mahtaisivatko päättäjämme suhtautua toisin saamelaisten pyrkimyksiin säilyttää kielensä ja elämänmuotonsa, jos he ymmärtäisivät nykyistä selvemmin, että myös heidän esi-isistään joku on puhunut saamea vielä muutamia satoja vuosia sitten?

Uusimmat

Tiede

Robottilemmikki voi tulevaisuudessa korvata lemmikkikoiran tai -kissan, mutta näitä hyötyjä se ei silloin tuota – "Se voi johtaa ääripäähän"

Digihistoria on nouseva tutkimusala – geoinformatiikan työkalut voivat hyödyttää esimerkiksi maankäytön suunnittelijoita ja lääketieteilijöitä

Biologiset lääkkeet ovat mullistaneet reuman hoidon – samalla paisuivat tosin myös kustannukset

Naisten äänioikeutta vuodelta 1906 käytetään usein perusteena sille, ettei Suomessa tarvita feminismiä – tutkijan mukaan politiikka on kuitenkin yhä sukupuolittunutta

Älypuhelin ei toimisi ilman nanomittakaavan ohutkalvoja, jotka valmistetaan Suomessa keksityllä ALD-teknologialla – Tuomo Suntola muistaa oivalluksensa hetken

Tutkija selvitti, miten suomalaiset raskaan työn raatajat pärjäsivät 1700-1800-luvulla savupirttien pimeydessä – kaamosmasennus loisti poissaolollaan

Kaukaisen kaasuplaneetan kyljestä löytyi mahdollisesti ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolinen kuu

Öisten sankareiden eloonjäämistaistelu – huuhkaja ja helmipöllö ovat vähentyneet rajusti

Vihaista naista on pidetty hysteerisenä akkana – naisen aggressiota on tutkittu vasta 1900-luvulla, sillä se on ollut niin näkymätöntä

Juuristolaboratoriossa haetaan vastauksia siihen, miten puut reagoivat äärioloihin ja ilmaston muuttumiseen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.