Lääkärit, parturit ja parantajat antoivat hoitoja

Keskiaikainen terveydenhuoltojärjestelmä oli kirjava kuin tilkkutäkki. Jo 1100-luvulla lääkäreiden ja apteekkien toiminta oli Euroopan kaupungeissa eriytetty toisistaan. Yliopistotutkija Susanna Niirasen mukaan tällä haluttiin estää se, etteivät lääkärit pääse rahastamaan potilaitaan turhilla hoidoilla.

– Tuolloin apteekit valmistivat itse lääkkeensä, ja niillä oli omat monimutkaiset latinankieliset reseptikokoelmansa, Niiranen toteaa.

Laillistettujen lääkäreiden toiminta alkoi, kun yliopistoihin alettiin perustaa 1200-luvulta alkaen lääketieteellisiä tiedekuntia. Luvanvaraisia lääkäreitä löytyi pääasiassa kaupungeista, eikä köyhillä ollut vastaanotoille varaa.

– Keskiajalla lääkäreihin kohdistui paljon kritiikkiäkin. Osa lääkäreistä rahasti ihmisten vaivoilla. Osa lääkäreistä taas porrasti palkkionsa potilaan varallisuuden mukaan, ja pyrki oikeasti auttamaan, Niiranen sanoo.

Laillistettujen lääkäreiden ohella hoitoja antoivat monenlaiset parantajat ja puoskarit, varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Esimerkiksi parturit tekivät pieniä kirurgisia operaatioita, kuten luomenpoistoja.

Suoneniskentä, jonka saattoi tehdä esimerkiksi parturi, oli yleinen lääkintämuoto antiikin ajoista 1800-luvulle saakka. Suoneniskentä tarkoittaa veren juoksutusta laskimoverisuonesta. Lisäksi maustekauppiaatkin saattoivat myydä mausteita lääkinnälliseen käyttöön.

– Kirurgin ammatti ei ollut kovin arvostettu. Kirurgi nähtiin käsityöläisenä, ja laillistettu lääkäri oli selvästi arvostetumpi. Kirurgeilla olikin erilainen koulutus kuin lääkäreillä. Voi olla, että kirurgisten operaatioiden heikot tulokset veivät kirurgien mainetta alaspäin.

Uusimmat

Tiede

Robottilemmikki voi tulevaisuudessa korvata lemmikkikoiran tai -kissan, mutta näitä hyötyjä se ei silloin tuota – "Se voi johtaa ääripäähän"

Digihistoria on nouseva tutkimusala – geoinformatiikan työkalut voivat hyödyttää esimerkiksi maankäytön suunnittelijoita ja lääketieteilijöitä

Biologiset lääkkeet ovat mullistaneet reuman hoidon – samalla paisuivat tosin myös kustannukset

Naisten äänioikeutta vuodelta 1906 käytetään usein perusteena sille, ettei Suomessa tarvita feminismiä – tutkijan mukaan politiikka on kuitenkin yhä sukupuolittunutta

Älypuhelin ei toimisi ilman nanomittakaavan ohutkalvoja, jotka valmistetaan Suomessa keksityllä ALD-teknologialla – Tuomo Suntola muistaa oivalluksensa hetken

Tutkija selvitti, miten suomalaiset raskaan työn raatajat pärjäsivät 1700-1800-luvulla savupirttien pimeydessä – kaamosmasennus loisti poissaolollaan

Kaukaisen kaasuplaneetan kyljestä löytyi mahdollisesti ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolinen kuu

Öisten sankareiden eloonjäämistaistelu – huuhkaja ja helmipöllö ovat vähentyneet rajusti

Vihaista naista on pidetty hysteerisenä akkana – naisen aggressiota on tutkittu vasta 1900-luvulla, sillä se on ollut niin näkymätöntä

Juuristolaboratoriossa haetaan vastauksia siihen, miten puut reagoivat äärioloihin ja ilmaston muuttumiseen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.