Miksi pakkaslumi narskuu, kannattaako lumesta sulatettua vettä juoda ja miksi hanki näyttää valkoiselta? – Lue kiinnostavia faktoja lumesta

Jokainen suomalainen tunnistaa äänen, joka syntyy pakkaslumella kävellessä. Kun lämpötila lähestyy nollaa, narskunta häviää.

Lumen narskunta kenkien alla johtuu siitä, että kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita. Kun lumikiteen päälle astuu, paine murtaa sakarat, jolloin syntyy narskuvaa ääntää.

Lauhalla kelillä askeleen aiheuttama paine sulattaa osan sakaroista vedeksi. Vesi toimii liukasteena, joka vähentää narskumista.

 

Narskuminen on yksi lumeen liittyvistä tieteellisistä seikoista, joita ei arjessa usein tule ajatelleeksi. Pimeänä vuodenaikana valon ja lumen suhdetta ei välttämättä myöskään aina huomaa.

Kun aurinko paistaa talvella, lumipeite voi lähes tuplata valon määrän. Puhdas valkoinen lumi heijastaa 80–90 prosenttia auringonvalosta. Pakkasella lumen pinnassa on selkeitä kidepintoja, joista valo heijastuu. Kun keli lämpenee, pinnat pyöristyvät, jolloin lumi ei kimalla.

Pimeänä syysiltana mökkitiellä ennen lumentuloa auton ajovalot valaisevat vain pienen alueen. Kun sama mökkitie on lumen peitossa, auton valot valaisevat tietä ja sen molemmin puolin olevaa metsää suurelta alueelta.

– Ilmiö on nimeltään monisironta. Yksi valonsäde voi heijastua monista lumikiteistä, sanoo vanhempi tutkija Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta.

Miksi lumi sitten on valkoista? Auringonvalo on sekoitus kaikkia värejä, vaikka aurinko itse näyttääkin välillä keltaiselta tai oranssilta. Lumi heijastaa lähes kaiken valon, jolloin se näyttää valkoiselta.

Jos lumeen osuva valo olisi aallonpituudeltaan erilaista, myös lumi näyttäisi eriväriseltä. Ilmiön voi testata käyttämällä vaikka punaista taskulamppua pimeällä: lampun valossa lumi näyttää punaiselta.

Nyrkkisääntö on, että myös valkoinen lumi on kaupungissa likaisempaa ja luonnossa puhtaampaa. Kaupungeissa etenkin liikenteen päästöt likaavat lunta.

– Yleisellä tasolla sanoisin, että päästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980-luvulla oli isoja happosateisiin liittyviä projekteja, joiden avulla ne päästöt saatiin kuriin, Meinander toteaa.

Puhdasta lunta voi tarvittaessa käyttää juomavetenä tai ruuanlaitossa, kunhan veden muistaa ensin keittää. Lumesta sulatettua vettä ei kuitenkaan kannata juoda paljon, sillä siitä puuttuu kivennäisaineita ja suoloja.

Jos lumesta sulatettua vettä juo liikaa, keho voi kuivua. Bakteerit saattavat myös aiheuttaa vatsataudin.

– On hyvä pitää mielessä se, että jos lumi näyttää likaiselta, silloin se on jo todella likaista, Meinander sanoo.

Yllättävän puhdasta, jos ei osu kakkaan – Keskisuomalainen selvitti, mitä lunta syövän lapsen suuhun päätyy ja tutkitutti laboratoriossa kolme luminäytettä 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen lumitilanteeseen. Meinander korostaa, että sään muutoksista ei voi vetää johtopäätöksiä koko ilmaston muutoksista.

– Säät vaihtelevat lyhyellä aikavälillä. Ilmastotason muutokset näkyvät pitkällä aikajänteellä, Meinander sanoo.

Se on selvää, että Suomessa keskilämpötila nousee tämän vuosisadan aikana. Jos koko planeetan keskilämpötila nousee esiteolliseen aikaan verrattuna 1,5 astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä, arktisella alueella tämä voi tarkoittaa jopa kolmen asteen keskilämpötilan nousua.

Suomessa lumipeitteen paksuus ja peittävyys laskevat, kun keskilämpötila nousee.

– Tulevaisuudessa Suomessa luultavasti sataa talvisin enemmän, mutta isompi osa tuosta sateesta tulee vetenä, Meinander kertoo.

Joillakin alueilla ilmastonmuutos voi hetkellisesti tuoda isojakin lumikuormia. Jos meri ei jäädy talvella, kosteuden mukana voi rannikoille tulla rajuja lumisateita.

Mittaushistorian suurin lukema saatiin 8. tammikuuta vuonna 2016, kun Merikarvialla satoi 73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden aikana.

Jokainen omakotitalon omistaja tietää, että lumityöt kannattaa tehdä heti lumisateen jälkeen. Kevyttä lunta on helppo siirrellä, mutta ajan myötä lumi muuttuu painavammaksi.

– Lumen paksuus ei kerro lumen painosta mitään, koska lumi voi olla monenlaista. Vastasatanut lumi on yleensä kevyempää kuin vanha lumi. Lumen paino määräytyy veden määrän mukaan. Mitä enemmän lumeen on sitoutunut vettä, sitä painavampaa se on, Meinander kertoo.

Painavimmillaan yksi kuutiometri lunta voi painaa 400 kiloa.

Hiihtäjät ovat tänä talvena saaneet nauttia hyvistä olosuhteista. Olympiajoukkueen yhdistetyn, ampumahiihdon ja maastohiihdon suksihuollosta vastaava Teemu Lemmettylä kertoo, että ladulla saa parhaat vauhdit muutaman asteen pakkasella.

– Paras hiihtokeli on miinus kolmen ja miinus viiden pakkasasteen välillä. Jos on lämpimämpää, kamppaillaan enemmän nesteen kanssa. Jos menee kylmemmäksi, haasteena on kuivakitka, Lemmettylä sanoo.

 

 

 

Hiihtäessä suksen ja lumen väliin syntyy pieni vesipatja, jonka päällä suksi luistaa. Kovalla pakkasella nestepatjaa ei pääse syntymään, jolloin mekaaninen kitka on suuri.

– Käytännössä kovalla pakkasella suksen kuviot ovat pienempiä ja voiteet mahdollisimman kovia, Lemmettylä kertoo.

Ammattilaiskisoissa lumella ja suksihuollolla on suuri merkitys. Lemmettylä kertoo, että yhden kisaparin valmisteluun arvokilpailuissa menee testeineen noin kahdeksan tuntia työaikaa.

– Kun keli on tasapuolinen, menestys on pääasiassa urheilijasta kiinni. Ongelmakelillä onnistumisen lisäksi huollolta vaaditaan saumatonta yhteistyötä myös urheilijoiden ja valmennuksen kanssa, Lemmettylä toteaa.

Huoltojoukot tekevät jatkuvaa yhteistyötä välinevalmistajien kanssa. Mukana on myös tieteellistä tutkimusta. Lemmettylä tekee väitöskirjaa biomekaniikasta Jyväskylän yliopistossa.

Kehitys suksihuollon parissa on vauhdikasta. Jos omaa suoritusta ei jatkuvasti paranna, muut joukkueet menevät parissa vuodessa ohi. Parhaimmillaan suksihuolto on kuitenkin yksinkertaista.

– Helpoissa olosuhteissa kilpailukykyisen kaluston voiteleminen ei vaadi kuin muutaman jokaisesta urheiluliikkeestä löytyvän tuotteen. Tämä on lumen hienous!

Haasteena on pitää kalusto kilpailukykyisenä jokaisessa tilanteessa.

– Täydellistä suksea ei tule koskaan. Se riittää, että välineet ovat paremmat kuin muilla, Lemmettylä letkauttaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .