Norjan hirvieläimissä havaittu prionitautia

Norjassa on tehty muutama havainto harvinaisesta hirvieläinten näivetystaudista. CWD-tauti (chronic wasting disease) on prionien eli muuntuneiden proteiinien aiheuttama sairaus, jonka mekanismi on samankaltainen kuin hullun lehmän taudissa (BSE) ja lampaissa esiintyvässä scrapiessa.

Tautia aiheuttava prioni kasautuu aivoihin, minkä seurauksena aivokudos tuhoutuu ja eläin kuolee.

– Suomessakin on nyt syytä olla valppaana. Sairastuneet hirvieläimet ovat laihtuneita, käyttäytyvät epätyypillisesti, hoipertelevat ja kärsivät tasapainohäiriöistä. Tällaisista eläimistä metsästäjien on tehtävä ilmoitus alueensa kunnaneläinlääkärille, toteaa Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen.

Sairautta voi esiintyä hirven lisäksi valkohäntäkauriissa eli valkohäntäpeurassa ja porossa.

Oksanen korostaa, ettei yhtään CWD-tapausta ole havaittu Suomessa. Taudin ei tiedetä tarttuvan ihmiseen, mutta sairastuneita eläimiä ei pidä käyttää ravinnoksi. Oksanen kehottaa myös välttämään sairastuneen hirvieläimen hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä.

Pohjois-Amerikassa tautia on tavattu 1960-luvun lähtien sekä peuratarhoilla että luonnonvaraisissa hirvieläimissä. Taudin ilmaantumisen syy Norjassa on vielä toistaiseksi arvoitus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Vesikkelit ovat muuttaneet käsitystämme elimistön toiminnasta"

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

"Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla haudatuksi", Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen sanoo – myös kaatuneita suomalaisia löytyy yhä

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle 2,4 miljoonan rahoitus Suomen Akatemialta – yhteensä akatemiahankkeille jaettiin 45,7 miljoonaa euroa

Suomi lähetti ensimmäisen satelliittinsa vasta 2017, mutta nyt niitä on avaruudessa jo seitsemän – "On opittu rakentamaan myös Trabanteja, kun ennen tehtiin pääosin Porscheja"

Tiedekerho voi olla jopa polku tulevaisuuden uralle – erityisesti lapsia kiinnostavat robotit

Auringon ultraviolettisäteily muuttuu päästöttömäksi vetypolttoaineeksi jo 96 prosentin hyötysuhteella – suuri vetyvallankumous on silti vielä kaukana, sanoo alan huippuosaajiin kuuluva jyväskyläläisprofessori

Säännöllinen kuntoilu vetreyttää ikääntyneiden aivoja

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori on myös performanssitaiteilija – Rebekah Rousi, 42, on pitänyt 27 tunnin luentomaratoneja elinikäisestä oppimisesta

Aamuryypyn voimin kirkkoon, ristiäisissä olutta, paloviina vei oikeuteen – 1600-luvulla alkoholi oli osa ihmisten päivää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.