Nykyhuumori on aiempaa ronskimpaa ja sairaampaa – "Rasististen vitsien iso osuus kuvastaa maailman muutosta"

Eikö ihmisillä ole enää mitään häpyä? Tuntuu siltä, että yhä useammin kuulee ja lukee entistä häiriintyneempiä juttuja, jotka on puettu huumorin kaapuun.

Sairasta huumoria tutkinut filosofian tohtori Laura Hokkanen vahvistaa vaikutelman: huumori on muuttunut viime vuosina aiempaa rankemmaksi. Hokkasen mukaan sairasta huumoria on myös esillä huomattavasti aiempaa enemmän internetin meemikulttuurin vuoksi.

– Sisällöllisesti vitseihin on tullut ronskiutta. Mikään ei tunnu olevan liian pyhää huumorin kohteeksi, Hokkanen kuvailee.

– Moni ei pystyisi tekemään törkeää huumoria sotaveteraaneista, Jeesuksesta, seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneista lapsista tai raiskauksista. Meillä on kuitenkin ryhmiä ja ihmisiä, jotka tekevät sairasta pilaa kaikista näistä aihealueista.

 

Suomalaisten sairaita vitsejä on tutkittu 1970-luvulta alkaen. Niiden aiheina ovat perinteisesti olleet nälänhätä, keskitysleirit, vammaisuus, kuolema ja katastrofit.

Hokkasen mukaan sairas huumori kuvaa tabuja, pelkoja ja myös aggressioita. Maailman nopeat muutokset ahdistavat monia. Ihmiset reagoivat kokemaansa osin huumorin avulla.

 

Hokkanen kertoo, että sairaan huumorin aihealueissa näkyvät nykyisin vahvasti pakolaisaallot ja niihin liittyvät rasistiset äänenpainot.

– Rasististen vitsien iso osuus kuvastaa osin maailman muutosta, kriittisiä äänenpainoja, joille ei koeta löytyvän tilaa keskusteluissa. Epäilemättä ne kertovat myös rasismin vankkenevasta olemassaolosta, Hokkanen pohtii.

 

Hokkasen mukaan sairas huumori voi olla joillekuille merkittävä arkinen selviytymiskeino.

– Huojennusteorian näkökulmana on, että jokin asia on niin ahdistava, käsittämätön, epämiellyttävä, traaginen tai järjen ylittävä, ettei sitä voi enää käsitellä muutoin kuin huumorin keinoin. Tästä on havaintoja katastrofialueelta, jossa pelastustyöntekijöiden kerrotaan vitsailleen tapahtumista.

– Toisena hyvänä esimerkkinä voidaan pitää suomalaisia kouluammuskelutapauksia, joissa koululaisten kerrotaan välittäneen vitsejä melko pian tapahtumien jälkeen.

 

Huumori voi olla myös irtaannuttamiskeino traagisista tapahtumista niinkin päin, että huumorin keinoin ihmiset luovat tunneyhteisön saman kokeneiden kanssa.

– Samoin sen avulla voi mahdollistua kielletyistä ja vaikeista asioista puhuminen tai aggressioiden kanavoiminen, Hokkanen kertoo.

 

Psykologian tohtori Paavo Kerkkänen arvioi, että sairas huumori voi toimia joillekuille selviytymiskeinona, mutta tutkitusti sillä on myös huonoja puolia.

Kerkkänen viittaa viitisen vuotta sitten julkaistuun tutkimukseen, jossa havaittiin, että sairaan ja mustan huumorin runsas käyttö voi olla oire mahdollisesti alkavasta empatiakyvyn heikkenemisestä ja kyynistymisestä. 

– Tämä voi johtaa pitkittyessään työuupumukseen ja jopa masennukseen.

Työterveyspsykologin työstä hiljattain eläköitynyt Kerkkänen arvioikin, että parempia arjen selviytymiskeinoja ovat läheisten tuki, liikunta, hyvä koulutus, toimivat työjärjestelyt ja mieluisat lomat.

 

Loppupelissä sairas huumori on monille pääosin itsensä viihdyttämisen keino.

– Varmasti yhä yleisin syy tuottaa ja välittää huumoria on vitsiin liittyvä oivalluksen eli huumorin kärjen osoittaminen: hyvän vitsin rakentaminen ja myös tulkitseminen vaativat hyvää yleissivistystä, kulttuurista ja globaalia lukutapaa sekä monitulkintaisten sanojen oivallusta, Hokkanen summaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .