Pienet lapset miettivät syvällisesti ääretöntä – jopa syvällisemmin kuin lukiolaiset

Suomalaiset lapset ovat kiinnostuneita tieteestä laajasti ja vahvasti, uskoo Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen varajohtaja, professori Juha Oikkonen. Hän perustaa kantansa omiin henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja erilaisiin raportteihin, joita on saatu LUMA-keskus Suomi-verkoston ja Tiedekasvatuskeskuksen kautta.

– Näppituntumalta voin sanoa, että 5–6-vuotiaat miettivät matemaattisia asioita, kuten ääretöntä, syvällisemmin kuin lukiolaiset. Lapset ovat uteliaita ja heillä on rohkea mielikuvitus. Helsingin Sanomissa julkaistavat lasten tiedekysymykset ovat hyvä esimerkki lasten ajattelusta. Lasten kysymykset ovat mielettömän hyviä, Oikkonen kehuu.

Tiedekasvatus tarkoittaa tiedeosaamisen vahvistamista. Suomi pyrkii olemaan tiedekasvatuksessa yksi maailman kärkimaita vuoteen 2020 mennessä. Sen eteen tehdään töitä innostamalla lapsia tieteiden pariin koulussa ja sen ulkopuolellakin.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan olisi tärkeää saada lapset tieteen pariin nuorena. Jo 3–5-vuotiaille on omia tiedekerhoja, joissa tehdään heille sopivia temppuja. Lisäksi perheille järjestetään tiedetapahtumia, ja tiedekerhoja ja -leirejä on isommillekin, Oikkonen kertoo.

 

Tiedekasvatus näkyy selvästi nykyisten ja tulevien opetussuunnitelmien esiin nostamissa, oppiainerajat ylittävissä teemoissa. Oikkosen mielestä olisi tärkeää, että erityisosaaminen eri oppiaineissa olisi tasapainossa tiedeainerajat ylittävän ajattelun kanssa. Matemaatikkona hän iloitsee siitä, että peruskoululaisillekin on järjestetty esimerkiksi matematiikkaa ja lääketiedettä yhdistäviä kokonaisuuksia.

– Tärkeintä opetuksessa on mielestäni iloinen mieli. Osallistuva itse tekeminen ja havainnoiminen on parempi kuin se, että joku toinen kertoo, miten asiat ovat. Koululaiset kaipaavat ulkoa pänttäämisen sijaan elämyksiä ja esimerkiksi erilaisten kemiallisten kokeiden tekemistä, Oikkonen vertailee.

 

Lahden alueen koululaiset ovat päässeet kokeilemaan muun muassa kemiallisia palamisreaktioita, DNA:n eristämistä ja robotiikkaa vuosi sitten avatussa tiedeluokka Solussa. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiedeluokka toimii Helsingin yliopistossa Lahden Yliopistokampuksen yhteydessä.

– Koulujen vierailutoiminta on pääjuttumme, ja kysyntä on ollut todella kovaa. Jo keväällä jouduimme myymään ei-oota, koordinaattori Reetta Kariola kertoo.

Kouluvierailujen lisäksi Solussa järjestetään tiedekerhoja ja loma-aikoina leirejä. Kariolan kokemuksen mukaan oppilaat innostuvat uudesta ympäristöstä ja siitä, että pääsevät itse tekemään ja kokemaan. Yksi Solun vetonauloista on lisätyn todellisuuden hiekkalaatikko, jossa voi kineettistä hiekkaa lapioimalla opetella kartanlukua ja pintojen muodostumista.

– Hiekkalaatikon äärellä ovat viihtyneet niin pienet peruskoululaiset kuin lukiolaisetkin, asiantuntija Noora Kivikko sanoo.

 

Tiedeaineista kiinnostuminen on asiantuntijoiden mielestä tärkeää monesta syystä. Sen uskotaan kannustavan lapsia opintiellä koulussa ja koulun jälkeen. Oikkonen korostaa tieteen merkitystä myös siksi, että tietäminen ja tutkiminen jäävät nykyään helposti näennäistiedon jalkoihin.

– Maailmalla on paljon tahallista harhaanjohtamista. Pyrkimys tietää ja arvioida asioita kriittisesti on entistä tärkeämpää.

Luma-luokille riittää hakijoita

Vaikka koululaisten kiinnostus tieteitä kohtaan on joidenkin mukaan laskussa, riittää matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin painottuville luma-luokille vielä paljon hakijoita.

– Peruskoulun linjoille oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Hakijamäärät ovat olleet suuria. Osa oppilaista on aidon palavasti innostuneita tieteestä, osalla vanhemmat näkevät luonnontieteiden merkityksen ja kannustavat lapsiaan luma-painotteiseen opetukseen, Lahden luma-yhdysopettaja Katianne Koponen kertoo.

 

Opettajien mukaan alakoulussa monet lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita avaruudesta, dinosauruksista, eläimistä yleensäkin tai tekniikasta. Lahden steinerkoulussa harjoitellaan luonnon tarkkailua esikoulussa ja alemmilla luokilla ensin luontoretkiä tehden. Leikin lomassa luonnosta kehittyy luonteva ympäristö tehdä havaintoja. Steinerkoulun tunneilla luonnontieteet tulevat esille ilmiökokonaisuuksina eri oppiaineiden sisältöjä yhdistellen.

– Sisällöt painuvat hyvin mieleen, kun asioista kirjoitetaan omia vihkotekstejä sekä referaatteja opettajan opetuksesta tehtyjen muistiinpanojen ja muun lisämateriaalin pohjalta. Olen huomannut hyvän kokonaiskuvan lisäävän kiinnostuneisuutta luonnontieteitä kohtaan, luonnontieteiden opettaja Kirsi Peräjärvi sanoo.

Monet yläkoululaiset kokevat luonnontieteet vaikeiksi, ja innostus saattaa hiipua ilman samanhenkistä seuraa. Siksi luma-luokkia pidetään oivana ratkaisuna, ja opiskelu sujuu näillä luokilla erittäin hyvin.

Opettajien mielestä tiedeaineista kiinnostuminen on tärkeää, sillä tulevaisuuden monitasoisten ongelmien ratkaisemisessa luonnontieteillä on merkittävä asema.

– Teknologiateollisuudella on jatkuva pula osaavista ammattilaisista, ja heillä on huoli siitä, miten saadaan jatkossa nuoria innostettua alalle, Katianne Koponen iloitsee.

Luma-toiminta on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäinen Luma-keskus perustettiin Helsingin yliopiston yhteyteen 2003.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .