Rahalla on sukupuoli – palkaton hoivatyö pitäisi laskea mukaan bruttokansantuotteeseen, sanovat feministiset taloustutkijat

Jos kodeissa tehty palkaton uusintava työ loppuisi, koko yhteiskunta romahtaisi. Silti palkatta tehdyn työn arvo ei näy kansantalouden kirjanpidoissa eikä tilinpäätöksissä – eivätkä myöskään sen seuraukset.

– Valtavirran taloustiede on keskittynyt pitkälti markkinaehtoiseen toimintaan. Se ei myöskään juurikaan kiinnitä huomiota sukupuoleen, sanoo talouden tasa-arvopuhetta tutkiva tutkijatohtori Anna Elomäki Helsingin yliopistosta.

Elomäki muistuttaa, että tuoreimpien tilastotietojen mukaan 59 prosenttia kotien uusintavasta palkattomasta työstä on naisten tekemää. Pikkulapsiperheissä osuus on vieläkin suurempi. Palkaton hoivatyö heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, jotka ovat myös Suomessa voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet.

Jos nämä seikat laskettaisiin rahassa, kuten feministinen taloustiede vaatii, näyttäisi kansantalouden kirjanpito varsin erilaiselta.

 

Feministisen taloustieteen juuret ovat 1970-luvulla, mutta näkyvämmäksi suuntaus on muodostunut 1990-luvulta alkaen. Nykyisin feminististä taloustutkimusta tehdään useissa Euroopan maissa, erityisesti Isossa-Britanniassa.

Ei kuitenkaan Suomessa. Elomäki ja yliopistotutkija Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta ovat politiikan ja poliittisen talouden tutkijoita, mutta eivät itse varsinaisesti taloustieteilijöitä.

– On mahdollista, että suomalaisessa taloustieteessä sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ei nähdä osana tieteenalan kovaa ydintä, Elomäki muotoilee.

 

Elomäen mukaan feministisen taloustieteen tarkoitus on juuri laajentaa näkemystä taloudesta ja tehdä näkyväksi muun muassa palkattoman hoivatyön merkitys yhteiskunnalle.

– Feministiset taloustutkijat ovat maailmalla muun muassa kehittäneet erilaisia menetelmiä, joilla palkattoman työn arvoa voidaan laskea. On vaadittu, että palkattoman työn arvo on otettava huomioon muun muassa bruttokansantuotteessa, Elomäki sanoo.

Nykyinen talousajattelu näkee Elomäen mukaan hoivapalvelut, kuten terveyden-, lasten- ja vanhustenhuollon tai päivähoidon pääasiassa kuluerinä, joista halutaan säästää.

– Jos huomioitaisiin palkattoman työn arvo, nyt säästönä nähdyt leikkaukset nähtäisiin kustannusten siirtona kotitalouksille, erityisesti naisille, Elomäki sanoo.

 

Talouspuheen ympärillä on mielenkiintoinen neutraaliuden ilmapiiri, arvioi yliopistotutkija Hanna Ylöstalo. Vaikea taloustilanne näyttää olevan käypä selitys, jolla voidaan puolustaa millaisia ratkaisuja tahansa.

– Näennäisen neutraalisuuden taakse piilotetaan, että kyse on arvovalinnoista. Jos esimerkiksi perhevapaauudistukseen ei ole varaa, mutta johonkin muuhun on, se on arvovalinta, Ylöstalo sanoo.

Ylöstalon mukaan feministinen taloustiede haluaa tuoda esille, että talous nimenomaan on erittäin voimakkaasti sukupuolittunut elämänalue, vaikka asia on noussut melko heikosti keskusteluun.

– Sukupuolentutkijat eivät ole aiemmin olleet kiinnostuneet talouskysymyksistä, ja taloustieteen valtavirta ei aivan varmasti ole ollut kiinnostunut sukupuolesta, Ylöstalo toteaa.

 

Raha vaikuttaa hyvin konkreettisesti ihmisten elämään, ja siksi talouteen ja talouspolitiikkaan liittyvillä päätöksillä on suuria käytännön vaikutuksia. Elomäen ja Ylöstalon mukaan neutraalin puheen taakse tyypillisesti unohtuu, että vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisryhmille ja sukupuolille.

Ylöstalo ottaa esimerkiksi hallituksen taannoisen kilpailukykysopimuksen, jonka yhteydessä Suomessakin käytiin jo keskustelua sukupuolivaikutuksista. Kätilöt nousivat esille naisvaltaisena ammattiryhmänä, jolta ratkaisu leikkasi suhteessa enemmän tuloja kuin muilta.

Ruotsissa vastaavia seurauksia arvioidaan jo etukäteen. Siellä feministisen taloustieteen opit on otettu jo käytäntöön tavalla, josta käytetään nimitystä sukupuolitietoinen budjetointi. Käytännössä tämä tarkoittaa talousratkaisujen sukupuolivaikutusten arviointia etukäteen.

– Esimerkiksi sote-uudistuksella on massiivisia sukupuolivaikutuksia, jotka olisi hyvä selvittää jo etukäteen, Ylöstalo toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .