Robottilemmikki voi tulevaisuudessa korvata lemmikkikoiran tai -kissan, mutta näitä hyötyjä se ei silloin tuota – "Se voi johtaa ääripäähän"

Eläimet ovat olleet erottamaton osa elämäämme tuhansien vuosien ajan. Koirat ovat vahtineet ja suojelleet, kissat jahdanneet hiiriä ja rottia, hevoset ja härät kuljettaneet ihmisiä ja tavaraa.

Sittemmin eläinten rooli elämässämme on muuttunut. Työeläimistä on tullut lemmikkejä, joiden tehtävä on toimia seuralaisinamme. Samalla ne parantavat oloamme ja esimerkiksi lievittävät yksinäisyyttä.

Lemmikit kiinnostavat myös tutkijoita, ja lemmikkien tutkimukseen on tullut uusia menetelmiä ja näkökulmia. Tieteentekijöitä kiinnostavat esimerkiksi eläinten mielenliikkeet sekä lemmikkien rooli yhteiskunnassa. Onpa pohdittu sitäkin, miten lemmikkien rooli muuttuu tulevaisuudessa – ja korvaavatko vaikkapa robottilemmikit joskus oikeat koirat ja kissat.

Koira tuntee iloa ja surua, mutta ei kostonhimoa

Jokainen lemmikin omistaja on varmasti joskus eläinseuralaistaan katsoessaan miettinyt, mitä sen päässä tapahtuu. Sitä pohtii työkseen koiran mieltä ja kognitiota tutkiva Outi Vainio, eläinlääketieteellisen farmakologian professori Helsingin yliopistosta.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimuksessa on panostettu enemmän siihen, mitä koiran päässä liikkuu, hän sanoo.

Tuoreimpia uutisia koirien mielenliikkeistä saatiin amerikkalaisesta Emoryn yliopistosta. Joukko tutkijoita selvitti aivokuvauksen avulla, että koirat erottavat niille tutut ja tuntemattomat sanat toisistaan. Omistajansa miellyttämiseen pyrkivät koirat ilmeisesti myös yrittivät ymmärtää, mitä sanat tarkoittivat.

Vaikka koiratutkimusta tehdään paljon, läheskään kaikkea ihmisen parhaan ystävän aivoituksista ei tiedetä.

– Emme välttämättä tiedä edes, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu. Kun mennään toiseen lajiin, se on vielä hankalampaa. Koiran aivot ovat kooltaan erilaiset kuin ihmisen, ja aistiympäristö on erilainen, Vainio sanoo.

Tähän mennessä vähälle tutkimukselle on jäänyt esimerkiksi koiran aikakäsitys. Mistä se osaa arvioida, milloin isäntä tai emäntä on tulossa kotiin?

– Vasta osoitettiin, että omistajan haju laimenee asunnossa pitkin päivää. Kun se on laimentunut tiettyyn pisteeseen, koira tunnistaa, että tässä vaiheessa omistaja tulee yleensä kotiin. Ei tosin tiedetä, onko se koko totuus, Vainio sanoo.

Kun koira pissii omistajan poissaollessa sohvalle ja saa siitä torut, on helppo tulkita koiran ilme syyllisyydeksi. Vainion mukaan monimutkaiset tunteet kuten mustasukkaisuus, kosto tai syyllisyys eivät kuulu koiran tunnerepertuaariin. Sen sijaan perustunteet kuten ilo, suru, viha ja pelko ovat niille yhtä tuttuja kuin meillekin.

– Koira voi näyttää syylliseltä. Se lukee ihmisen käytöksestä, että kaikki ei mennyt putkeen, ja oppii ottamaan sellaisen ilmeen, että sitä ei ehkä rangaista.

Lemmikki parantaa elämänlaatua

Kun lukee listauksia lemmikkieläinten terveysvaikutuksista, alkaa tuntua että lemmikin hankkiminen käy lääkkeestä. Syynä on ainakin osittain sen tuoma hyvä olo.

Paitsi että eläinkumppani vaikuttaa monella tapaa positiivisesti ihmisen henkiseen hyvinvointiin, apua on myös fyysisellä puolella. Terveyskirjasto Duodecimin artikkelin mukaan lemmikin omistaminen jopa vähentää lääkärissä käyntien määrää ja lääkkeiden syömistä. Lemmikin omistajilla on artikkelin mukaan vähemmän päänsärkyjä ja univaikeuksia ja paremmin toimiva ruoansulatus kuin muilla.

Eläimet myös saavat meidät liikkumaan enemmän, myös silloin kun lemmikkinä on jokin muu kuin lenkitettävä koira.

– Vanhukset, joilla on lemmikkikissa, ottavat enemmän vastuuta omasta elämästään. He aktivoituvat asunnossaan, vaikka eivät edes pääsisi sieltä ulos, sanoo filosofian tohtori Jussi Lehtonen Turun yliopiston Sote-akatemiasta. Hän on tutkinut muun muassa eläinten toimijuutta yhteiskunnassa sekä hyvinvointieläinten tulevaisuutta.

Liikkumisen lisäksi moni lemmikki tuo mukanaan sosiaalisia suhteita toisten ihmisten kanssa.

– Koiran kanssa ihmisellä on täysin poikkeuksellinen suhde. Koira liikuttaa ihmisen puistoon ja ihmiset voivat tulle juttelemaan. Se tarjoaa harrastustoimintaa. Toisaalta näyttelyyn voi viedä vaikka hamsterin.

Ei ole mikään ihme, että monia eläimiä käytetään myös terapiaeläiminä. Esimerkiksi ratsastusterapia voi auttaa autistisia lapsia tai liikuntaongelmista kärsiviä esimerkiksi tasapainon ja oman kehon löytämisen kanssa.

– Lukukoirat liittyvät myös samaan: eläin voi olla kuuntelija eikä tuomitse. Eläimen välityksellä voi kertoa omista tunteista ja purkaa omia tunteita, Lehtonen kuvailee.

Korvaako robottikoira lemmikin?

Entäpä lemmikkien tulevaisuus? Lehtonen listaa kolme mahdollista suuntausta.

Ensinnäkin eläimen rooli tulevaisuudessa voi olla entistä tasavertaisempi ihmisen kanssa, ja lemmikki voi olla entistä enemmän mukana yhteiskunnassa, vaikkapa töissä tai opinnoissa.

Toisaalta suuria muutoksia ei välttämättä tule.

Kolmas vaihtoehto on Lehtosen mukaan se, että kun eläimistä ymmärretään asioita entistä enemmän, niistä halutaan ehkä myös saada entistä enemmän.

– Se voi johtaa ääripäähän, jossa otetaan yhtäkkiä kaikki irti eläimistä. Voi tulla esimerkiksi koulutusmenetelmiä, jotka eivät tue lajityypillistä käyttäytymistä.

Siihen, miten lemmikkeihin muutaman vuosikymmenen kuluttua suhtaudutaan, vaikuttaa moni asia: esimerkiksi taloudellinen tilanne ja ilmastonmuutos.

– Kuinka paljon halutaan vaikkapa tuottaa lihaa, että lemmikit voivat syödä sitä? Lehtonen mainitsee.

Entä voisiko koira tai kissa vaihtua vaikkapa 40–50 vuoden kuluttua robottikoiraksi tai -kissaksi? Niinkin voi Lehtosen mukaan olla, sillä robotiikka kehittyy nopeaa tahtia. Voi jopa olla, että keinoeläin on tulevaisuudessa oikeaa eläintä hyväksytympi lemmikki.

– Keinoeläintä ei tarvitse viedä ulos tai eläinlääkärille, eikä se kuole. Se voi olla myös yksin, Lehtonen pohdiskelee.

Oikea elävä lemmikki saattaakin joskus tulevaisuudessa olla vain rikkaiden huvia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .