Teemu Roos, 43, kehitti kurssin, josta tuli Helsingin yliopiston kaikkien aikojen suosituin – yleinen harhakäsitys tekoälystä kismittää tutkijaa

Jos ihmisestä tulee maineikas tekoälytutkija, on syytä epäillä, että hänellä täytyy olla harvinaisia, jopa yli-ihmismäisiä kykyjä.

– Jos minulla on jokin supervoima, se on nukkuminen: olen siinä erittäin hyvä. Kun käyn nukkumaan, menee minuutti, niin jo kuorsaan. Töissäkin otan 20 minuutin päiväunet, kertoo tekoälyä tutkiva Teemu Roos, 43.

Tutkijankammioissa Roos on ollut hyvinkin hereillä. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorina työskentelevä Roos pitää uransa suurimpana saavutuksena kehittämäänsä verkkokurssia Elements of AI. Toukokuussa alkaneesta tekoälyn johdantokurssista on muodostunut Helsingin yliopiston suosituin kurssi koskaan ja iso kansainvälinen hitti. Helsingin yliopiston ja Reaktor-teknologiayhtiön maksuttomalla, kaikille avoimella kurssilla on jo 130 000 rekisteröitynyttä osallistujaa.

Miten pienessä hämäläisessä kylässä kasvaneesta Roosista tuli maan eturivin tekoälytutkija?

Kaikki lähti tietokonepeleistä.

Roos myöntää olleensa 10-vuotiaana peliriippuvainen. Päivät kuluivat Tervakoskella Spectrumin kasettipelien parissa. Samoihin aikoihin ohjelmointikärpänen puraisi.

Pian Roos tiesi työskentelevänsä isona tietokonealalla. Ensin hän tähtäsi koodariksi, mutta Helsingin yliopiston opiskeluvuosien aikaiset työkokemukset osoittivat, ettei ammatti ole häntä varten.

– Ajattelin, että olisin peruskoodari, joka syö pizzaa ja juo energiajuomia. Romantiikka kuitenkin hävisi. Pelkkä koodaus alkoi tuntua puuduttavalta.

Tutkimus ja tekoäly alkoivat kiinnostaa Roosia, kun tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opiskelut olivat loppusuoralla.

– Muistin, että opinnoissa oli puhuttu tekoälystä ja koneoppimisesta. Ajattelin, että olisi mielenkiintoista työskennellä syvällisten kysymysten parissa.

Tekoälytutkijan ura lähti liikkeelle 2001, kun Roos valmistui maisteriksi ja pääsi tutkimusassistentiksi syventymään mobiililaitteiden paikannusmenetelmiin.

Pian Roos perusti kollegoidensa kanssa Ekahau-tutkimusyrityksen, josta kehkeytyi hänen toinen suuri saavutuksensa. Yritys myytiin viime syksynä yhdysvaltalaiselle Ooklalle noin 100 miljoonalla eurolla.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun ulkomaalaisyritys osti suomalaisen tekoäly-yrityksen.

Roos ei alkujaan sijoittanut rahojaan yhtiöön, mutta hänkin saanee myyntisummasta vielä pienen osuuden.

Roos myöntää olleensa "tosi onnekas" urallaan.

– Olen tavannut tyyppejä, jotka ovat johdatelleet minut oikeisiin paikkoihin.

Suuri onni on myös saada tehdä työtä, jota kohtaan tuntee intohimoa. Roosia innostavat tekoälyssä etenkin sen tarjoamat pienet ahaa-elämykset.

– Ne hetket, kun huomaa, että tekoäly saa aikaan sellaista, jota ei olisi itse osannut tehdä, hän kuvaa.

– Hienoa työssä on myös se, että pääsee tapaamaan monenlaisia ihmisiä, matkustelemaan ja tekemään juttuja monella alalla, kuten kvanttifysiikassa, tietotekniikassa ja syöpätutkimuksessa.

Vaikka tekoälytutkijan työ on usein kiehtovaa, se ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista.

– Töitä on usein liikaa. Se kismittää välillä, perheenisä toteaa.

Kiire tarkoittaa monelle stressiä. Roos toteaa, että hänellä on "joku piuha mennyt väärinpäin".

– Kun on kova kiire tai tulee ongelmia, minua tilanne vain naurattaa. En osaa murehtia asioista.

Roosille positiivinen ajattelu on keino selviytyä.

Tutkimustöiden lisäksi Roosilla riittää puuhaa hallinto- ja opetustöiden parissa. Hän on vetänyt pitkään erilaisia tekoälyn ja koneoppimisen johdantokursseja.

– Olen tällainen mister Introduction, Roos naurahtaa.

Teemu Roosia ärsyttää hieman yleinen harhakäsitys: moni ajattelee virheellisesti, että tekoälyllä tarkoitetaan vain itsestään tietoisia, ihmistä älykkäämpiä robotteja, jotka voivat uhata ihmisiä.

– Somen filtterikuplat, valeuutiset ja vaalivilpit ovat tekoälyn todellisia uhkia, eivät mitkään tappajarobotit, Roos puhahtaa.

Kun vaikkapa Facebook jakaa käyttäjilleen räätälöityä sisältöä, samaan "kuplaan" on helppo syytää vääristeltyjä uutisia. Esimerkkejä näistä ovat Trump-propaganda ja Venäjä-trollaus.

– Ihmisiä voidaan näin manipuloida, ja se on pelottavaa, Roos sanoo.

Tehokkaimmin manipulointia voi ehkäistä kouluttamalla itseään.

Roos kertoo, ettei alan tutkimusyhteisössä puhuta vakavissaan itsestään tietoisesta tekoälystä.

– Sellaiset puheet sopivat tilanteisiin, joissa istutaan iltaa viinilasi kädessä.

Roosin mukaan tutkimusyhteisön vallitseva näkemys on, että ihmisten avuksi valjastettu "kapea tekoäly" on todellinen osa alan tutkimusta.

– Tekoäly on sellaisten asioiden automatisointia, joissa ihminen joutuu käyttämään aivonystyröitään. Haluaisin käyttää mieluummin sanaa tukiäly, koska se kuvaa asiaa paremmin: kyseessä on työkalu eikä korvaaja, joka vie ihmisiltä työpaikat.

Tyypillisiä työkalumaisia tekoälysovelluksia ovat tiskikone, itseohjautuva auto, sosiaalinen media sekä haku- ja suosittelujärjestelmät, kuten Google ja Netflix. Nämä nopeuttavat, järjestelmällistävät ja toteuttavat asioita, joita ihminen ei voisi tehdä.

Roos sanoo, että itsestään tietoinen tekoäly on vain scifispekulaatiota eikä sitä ole tutkittu alan tiedeyhteisössä. Hän huomauttaa, että ihmistä älykkäämpi tekoäly sisältää ajatusvirheen.

– Jos kone voittaa ihmisen shakissa, ajatellaan heti, että koneen on pakko olla älykkäämpi. Sama ihminen osaa kuitenkin käydä kaupassa ostoksilla mutta kone ei.

Roos uskoo, että ihmisäly on niin monipuolinen kokonaisuus, ettei kone sitä päihitä – tulevaisuudessakaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .